Tukholma ja Kolmården 4 - 9.7.2018

Kyseessä ei ole mikään kovin eksoottinen reissu, mutta jännitin sitä silti aika paljon etukäteen, syystä että se on ensimmäinen ulkomaanmatkamme kahden lapsen kanssa. Eniten jännitti miten yöt tulevat menemään, kun joudutaan nukkumaan koko porukka samassa pienessä hotellihuoneessa. L1 on myös oppinut hienosti olemaan ilman vaippoja, ja vähän jännitti miten matka tulee senkin suhteen menemään. Myös pakkaamisessa oli ihan hullu homma, ja pelkäsin, että jotain oleellista on jäänyt kotiin tai on tullut valittua aivan väärät varusteet. No mutta mennääs sitten! 

Kuvasaldo on muuten tältä reissulta onneton :( Kädet ja laukut oli koko ajan niin täynnä ruokia, vaippoja, lapsia ja vaikka mitä, että järkkäri pyöri tyhjän panttina hotellihuoneissa, ja puhelimellakin tuli räpsäistyä vaan rajotetusti ja pikaisesti pari otosta. 

Day 1

Normaalisti L1 nukkuu yönsä jo pääsääntöisesti inahtamatta, ja L2 herättelee sen 2-3 kertaa. No, reissua edeltävänä yönä molemmat valvottivat vuorotellen ja yhtaikaa ja jokapäin niin, että kun aamuvarhaisella lähdimme ajelemaan kohti satamaa, itselläni oli unta alla nelisen tuntia. Sekin pienistä pätkistä koostettuna. Ei mikään juhlallinen alku. Matka ja laivaan jonottaminen menivät silti odotettua paremmin, kumpikaan kersoista ei menettänyt  malttiaan vaikka piti olla ikuisuuksia istuimissa aloillaan. 

Eka reissupäivä kuluikin pääasiassa laivaillen. Siellä kierreltiin Harri Hylkeen ja Muumien showt ja rymyttiin leikkihuoneissa. Ja tietysti pissatettiin, imetettiin, vaihdettiin vaippaa ja ruokittiin joka välissä. Molemmat lapset nukkuivat jopa ihan päikkäreiksi kelpaavat pätkät, vaikka mitään rauhallista tilaa paatista oli mahdoton löytää. Mutta uni tulee missä vaan härdellissä kun tarpeeksi väsyttää. Ja se härdellihän väsyttää. L1 nukkui baarin sohvalla pienessä kippurassa, L2 rattaissa. 

Iltasella saavuttiin umpiväsyneinä hotelliin. Oltiin varattu yksi yö Scandic Ariadnesta ihan siitä satamasta. Oltiin myös pyydetty kaksi pinnasänkyä huoneeseen. No siellä ei tietysti ollut yhtään, kuten tää ulkomailla tuntuu lähes poikkeuksetta menevän. Siitä sitten respaan asiasta sanomaan. He yrittivät tuputtaa, eikö isompi voisi nukkua lisävuoteella ja pienempi vanhempien sängyssä. Juu no ei voi. Iltapalalla sanoin J:lle, että katsotaan vaan niin joku meistä vielä nukkuu jossain käytävässä tämän reissun aikana. Ja kas, kun tultiin takaisin huoneeseen, oli sinne tuotu yksi pinnasänky - ja toinen käytävään! Itse sitten pistettiin lisävuode nippuun ja tuotiin toinen pinnasänky sisään. Sitten huomaan, että toisessa pinniksessä on likaiset lakanat. YÖK! Jotain ihan likatahroja, ja lisäksi mitä lie keksin muruja, ja tietysti ihan ryppyyn pyörityt. Ja eikun takas respaan. 

Lopulta sitten saatiin myös toiselle ipanalle puhdas sänky ja päästiin nukkumaan, AH! Viime yön neljän tunnin unien ja piiiitkän reissupäivän päätteeksi uni tuli niiiiiin tarpeeseen. Tai olisi tullut. Ehdittiin nukkua pari tuntia, kun L2 heräsi kitisemään. Nostin vauvan omalle sängylleni tarkoituksena imettää, mutta tyyppi oksensikin sängyn ihan täyteen, yyyyhhh! Vaikutti siltä, että ylös tulivat iltapuurot. No, mehän oltiin riskillä annettu valmispuuroa, mitä ei kotona käytetä, joten näinkö se ei nyt sitten sopinut? Oksennettuaan pieni hymyili minulle leveästi hetken, kunnes jatkoi uniaan. Voi urhea pikkuinen <3 Nostin pojan takaisin omaan sänkyynsä ja ryhdyin siivoamaan jälkiä. Puhtaat lakanatkin ois varmaan voinut respasta mennä pyytämään, mutta siihen härdelliinhän olisi herännyt sitten taas koko kööri, ja olin itse niiiiin väsynyt että en vaan pystynyt enää yhtään mihinkään. Siistin pahimmat jäljet, vuorasin sänkyni pyyhkeillä ja kävin lepäämään. Uni oli toki enemmän torkkumista, kun seurailin pienen vointia ja lämpötilaa. Pitkin reissua selviteltiin vähän tätä asiaa, ja tultiin siihen tulokseen, että L2:lla taitaa olla maitoallergia :( Vaatii toki vielä lisää testaamista, mutta se hoidettakoon vasta kotona. 

Day 2 

Aamulla L2 heräili taas jo viiden aikaan. J nappasi ipanan kainaloon ja poistui huoneesta, jättäen mut ja L1:n vielä hetkeksi jatkamaan unia <3 L2 oli ollut ihan hyvävointinen. J oli antanut sille aamupuuroksi taas valmispuuroa, voi apua! Miten meiän huolehtimisen tasot on vajari ja överi?! Voisko olla jotain normaalia :O No onneksi kuitenkin eri puuroa kuin illalla, eikä poika tästä tullut mitenkään huonovointiseksi. Myöhemmin taisi selvitä syykin: toinen puuroista sisälsi maitoa, toinen ei. Epäilykset senkun vahvistuvat. 

Kun saatiin koko jengi hereille ja aamupalat naamareihin, pakattiin kimpsut ja kampsut kasaan ja lähdettiin ajelemaan kohti Norrköpingiä. Sieltä meille oli varattu Scandic seuraavaksi pariksi yöksi. Oltiin varattu Kolmårdeniin kahden päivän liput, ja tarkoituksena oli mennä sinne jo tänään. Huonosti nukuttujen öiden ja kaiken härdellin jälkeen päätettiin kuitenkin pitää tänään lunki päivä ja suunnata Kolmårdeniin vasta huomenna. Onneksi oltiin jätetty aikatauluun löysää! Pienen pelivaran jättäminen on aina reissussa fiksua, mutta lasten kanssa oikeastaan myös välttämätöntä. Taas huoneeseemme oli tuotu vain yksi lasten sänky, mutta toinen oli hoitunut sinne käden käänteessä sillä välin kun kävimme syömässä kaupungilla. Tämä hotelli oli muuten kiva, ja meidän huonekin oli iso ja mukava, mutta miinuspuolena ilmastoinnin puuttuminen. Tietysti meille osui tähän vielä kaksi eläimellisen kuumaa päivää, joten neljä henkeä samaan huoneeseen ahdettuna aiheutti melko tuskaiset oltavat. Onneksi lapset nukkuivat kaikesta huolimatta ihan hyvin, ja kaikessa väsymyksessämme me aikuisetkin saatiin nukuttua siedettävästi. 

Niin ja mihin tää päivä mennä hujahti? Käytiin kaupungilla kävelemässä ja ihmettelemässä, sekä kaupasta etsimässä mm. puurohiutaleita L2:lle ;) Sitten vaan leikittiin ja olla lekoteltiin, mä kävin hotlan kattoterassilla olevassa porealtaassa ottamassa pienen breikin kaikesta :) Jotenkin hauskana yksityiskohtana jäi mieleen L1:n tokaisu. Hotellin respassa myytiin pehmoleluja, jotka esittivät kai jotain epämääräisiä supersankareita, en tutkinut sen huolellisemmin. Yhtä kaikki L1 osoitti pehmohyllyä ja sanoi: "Onks tossa Pekka Rinne?" Whaaattt :'D 

Day 3 

No tänä aamuna sitten sinne Kolmårdeniin! Mentiin heti kymmeneksi kun paikka aukeaa. Tai itseasiassa oltiin jonossa jo ennen kymppiä, mutta niin oli kyllä tosi moni muukin. Päivä oli superhelteinen! Päätettiin kiertää tänään muut eläimet, mutta jättää huomiselle safari. Huomiselle oli tarkoitus jättää myös Bamse-maailma. Kierreltiin eläimet, jotka tietysti helteessä olivat tyypillisesti melko laiskoina. Nähtiin myös petolintushow, mikä oli itseasiassa aika hieno! Linnut kun muuten eivät eläintarhassa ole mitään ihmeellistä katsottavaa, lukittuina pieniin häkkeihinsä. Showssa linnut lensivät vapaana ja tosi läheltä yleisön päältä. 

Norsut on aina ihkuja <3 

Lopulta päädyttiin tänään myös Bamse-maailmaan. Nähtiin Bamse-teatterin esitys, jonka päätteeksi L1 pääsi halaamaan Bamsea, Pomppia ja kamuja. Sehän nyt oli pienen ihmisen päivän, ja ehkä koko reissun, kohokohta. Käytiin myös Bamsen talossa ja sähköautoissa. Juuri muita laitteita ei puistosta näin pienille löytynytkään, varsinkaan kun L1 on melko arka lapsi. Paitsi nyt jossain Bamse-huumassa hän ihan itse pyysi vielä päästä jymyhunajapurkkikaruselliin :O Minähän en karuselleihin pysty menemään, mutta J:n kanssa he menivät, ja hyvin L1 pärjäsi urheasti pyörityksen loppuun asti, vaikka minä sivustakatsojana olin koko ajan ihan varma, että itkuhan tuosta menosta vielä tulee. Sen verran kuitenkin jännitti, että tällä reissulla ei hunajapurkkeihin enää uudelleen halunnut. 

Haliiiiiii <3 <3 

Viitisen tuntia vietettiin puistossa. Sitten väsyneet ipanat vetivät tirsat autossa paluumatkalla hotellille. Lopun iltaa tuskasteltiin kuumuutta hotlalla. Minä ja L1 käytiin kattoterassin porealtaassa kastautumassa, ja koko perhe vietettiin aikaa terassin viileydessä kun huoneessa ei vaan pystynyt olemaan. Harmiksemme oli perjantai-ilta, ja terassilla ja altaassa oli joku miesporukka juopottelemassa, mikä tietysti lasten mielestä oli hiukan jännittävää, ehkä pelottavaakin. 

Day 4 

Toinen päivä Kolmårdenia. Tänään sataa, ihan kunnolla sataa. Mutta iloksemme näemme heti alkuun sudet, joita emme eilen nähneet ollenkaan. Muutenkin eläimet ovat sadesäällä paljon paremmassa vireessä ja liikuskelevat, kiva :) L2 rähinöi jo alkumatkasta. J on sitä mieltä, että se pitäisi viedä katsomaan mangusteja (ne kun eilen jäivät näkemättä). Itse olen sitä mieltä, että lapsi on varmaan nälkäinen :'D Kallistumme ruokkimisen puoleen (mangustit jäivät muuten kokonaan näkemättä, nyyh!), ja samalla syödään eväät sitten koko porukka. Syödään apinoiden kohdalla, ja saadaan samalla katsella kun heidätkin ruokitaan. Kiva oli nähdä gorillatkin edes hiukan liikkeellä. Simpanssit sen sijaan ovat yhtä viihdyttävää seuraa olivatpa käynnissä ruokkimissessiot tai ei. 

Eväshetken jälkeen jatketaan safarille. Siinä siis liikutaan cabel carilla eläinten päällä ja ihmetellään. Eläinten alueita kierrettiin sopivasti ristiin rastiin niin, että jos ekalla ylityksellä jäi jokin laji näkemättä, sen bongasi sitten seuraavalla. Nähtiin siis leijonat, kirahvit, karhut, kaikenkarvaiset sarvipäät, sekä ihanat hirven vasat ja pikkubambi <3 Kirhaveja oltiin odotettu etukäteen tosi paljon, ja kun ne tulivat esiin, hypetettiin niitä tietysti J:n kanssa. Mutta L1 on ihan tohkeissaan: "Kattokaa! Kattokaa mikä kone tuola on! Mikä auto tuola menee?" Apuaaaaa :'D 

No hei kattokaa nyt mikä kone :'D

Safarin jälkeen ehditään katsomaan delfinaarion näytöstä L1:n kanssa. L2 nukkuu eikä näytökseen saa tulla rattaiden kanssa, joten J joutuu jäämään ulkopuolelle :( No, onneksi näitä on aikanaan Tampereella nähty, eikä show itseasiassa ollut yhtä näyttävä kuin Tampereen showt. Ihan hieno se toki silti oli, ja pienelle ihmiselle myös kovin jännittävä. Minulle shown parasta antia oli altaassa uiskenteleva delfiinin poikanen <3 Mitään se ei vielä osannut eikä osallistunut showhun millään tavalla, mutta hääräili koko ajan pitkin allasta omiaan :D Sekä safarilla että delfiinishowssa oli kauheat syyllistämisselostukset. Kuinka me ihmiset olemme tuhonneet maapallon ja kaikki on pilalla. Ihan hyvä tietysti herätellä ihmisiä ajattelemaan, mutta L1:n mielestä delfiinishown taustavideo oli pelottava :( 

Lopuksi käydään vielä Bamse-maailmassa. Matkalla nähdään tiikeritkin liikenteessä, cool! Bamse-maailmasta ostetaan matkamuistot lapsille, käydään vielä Bamsen talossa ja pari kertaa autoilemassa. Sitten on aika lähteä kohti Tukholmaa ja takaisin hotelli Ariadneen satamaan. Siellä nukutaan vielä pari yötä. 

Perillä odottaa taas sänkyfarssi. (L1 tähän toteaisi että "emmä mitään marssi" :'D) Kun lähdettiin Ariadnesta viimeksi, sanottiin respassa erikseen, että ollaan tulossa parin päivän päästä takaisin, että voitteko varmistaa tämän sänkyasian kuntoon siiheksi. No meiän huone oli upgreidattu parempaan, mikä oli tietysti kiva. 15. kerroksen huone, näköalat merelle, muutenkin huone oli paljon hienompi kuin aiempi huoneemme. L1 rakasti katsella laivojen saapumista ja lähtemistä ikkunasta :) Mutta ne pinnikset - huoneessa ei taas ollut yhtään. Respassa oikein ystävällinen työntekijä lupasi hoitaa asian. Mentiin syömään. Tultiin takaisin, ja huoneessa oli yksi pinnasänky. Ei oo todellista! Nyt alkoi jo nukkumaanmenoaika häämöttää. Marssin respaan. Siellä sama työntekijä sanoi unohtaneensa että sänkyjä piti olla kaksi, mutta samaan hengenvetoon alkoi kysellä lasten ikiä ja sanoi, että vanhempi voisi nukkua lisävuoteessa. Haiskahti vähän siltä, että pinnikset olisivat päässeet loppumaan. No, huoneessamme ei ensinnäkään ole lisävuodetta, ja toiseksi L1 tipahtaisi siitä kolisten kuin kivi ensimmäisen tunnin aikana. Siis ei, tarvitaan se pinnasänky, ja se tarvitaan seuraavan vartin sisään. Kyseinen työntekijä toimitti jonkun merkillisen vanhanajan sängyn huoneeseemme omin pikku kätösin, ja vartin sisään. Taisi tosiaan olla sängyt vähissä, mutta vanha tai ei, pääasia että saatiin molemmille lapsille turvalliset pedit! Sitten väsynyt konkkaronkka unille. zzZZZ. 

Respassa olin avautunut työntekijälle edellisenkin vierailumme sänkyhärdellistä, ja kysynyt voisiko tämän sänkyhomman nyt vaan oikeesti saattaa kunnialla maaliin. Ilmeisesti pahoitellakseen työntekijä oli päättänyt lähettää meille iltapalaa. Sitä sitten tultiin tuomaan vähän ennen kymmentä, kun oltiin koko porukka jo täydessä unessa. Ensin uneeni kantautuu jotain etäistä kolinaa, luulen että jompi kumpi lapsista potkii sängynpäätyä tai jotain. Mutta sitten huoneemme ovi aukeaa. Saan tietysti paskahalvauksen. J nousee sängystä, ja niin saa paskahalvauksen huonepalvelun työntekijäkin, ja poistuu ovesta. J menee ovelle, ja työntekijä tuputtaa hedelmä/suklaalautasta. J sanoo, että huone on väärä, emme ole tilanneet mitään. Mutta työntekijä vaan antaa lautasta ja sanoo, että se on VIP. J ottaa lautasen ja tuikkaa sen minibaariin, ja on pirun kiukkuinen. Vähältä piti, ettei J lähtenyt respaan valittamaan, että mitä v***n hedelmiä tänne keskellä yötä kannetaan ja omilla avaimilla :'D Minä kysyn onko ovessa turvaketjua, loppuisi se hedelmien roudaaminen :'D  Oikeesti, ollaan valvottu noiden lasten kanssa viime ajat niiiiin paljon!! Ei meitä vaan saa tolla tavalla herättää, vaikka olis mikä VIPpi :'D Parahiksi olen onneksi pukenut illalla J:n paidan, eikä hän viitsi lähteä respaan ilman paitaa. Turvaketjuakaan ei löydy, joten päädytään jatkamaan unia. Onneksi. Lapsetkaan eivät edes heränneet, ja seuraavana aamuna koko homma jo naurattaa :D 

Day 5

Tänään vietetään päivä Tukholmassa. Tosin kaikki kaivataan lunkia olemista, eikä jakseta roudata karavaania keskustaan. Tukholma on joka tapauksessa jo niin nähty. Päädytään pakkaamaan meiän yöllä saadut VIP-purtavat mukaan, ja lähdetään piknikille läheiseen puistoon. Puisto osoittautuukin jättimäiseksi nurmiaukeaksi, mikä on hienoinen pettymys, mutta onneksi löydetään vähän matkan päästä kiva kallioinen paikka. Ei olla annettu L1:lle (no saati nyt L2:lle) vielä mitään karkkeja. Nyt VIP-lautanen koituu meidän kohtaloksi, sillä ennen kuin ehditään huomata että hedelmien lisäksi siinä on myös suklaapalloja, on L1 jo napannut yhden pikku kätöseensä ja maistanut. Ei hennota viedä herkkua lapsen käsistä, joten syököön elämänsä ensimmäisen suklaan nyt sitten. Ihme kumma sokeripommi ei aiheuta sen suurempaa reaktiota. L1 kysyy mitä tämä on, ja vastaan että VIP-hedelmä :'D Tällä välin ollaan vedetty lautaselta loput suklaat parempiin suihin, ja lapsi jatkaa tyytyväisenä hedelmien parissa. Suklaa ei siis tainnut tehdä sen suurempaa vaikutusta. 

VIP-hedelmät :'D

L1 rakastaa liikkua luonnossa, ja eväiden jälkeen seikkaillaankin vielä hetki kallioilla. Sitten suunnataan takaisin hotlalle, ja vietetään loppuilta pihalla juoksennellen sekä leikkihuoneessa leikkien. L2 oppii yhtäkkiä nousemaan itse tukea vasten seisomaan :) Päivä oli aurinkoinen ja ihan mielettömän kiva, vaikka ei mitään sen ihmeellisempää puuhattukaan :) Illalla vielä pakataan auto valmiiksi huomista lähtöä varten. 

Day 6 

Tänään on sitten kotimatkan aika. Aamuvarhaisella kerätään itsemme ja ipanamme kasaan, ja lähdetään laivaan. Päivä on taas pitkä ja niin täynnä härdelliä ja hälinää. L2 tuntuu nauttivan, eikä suostu juurikaan nukkumaan päiväunia. Kaava on sama kuin edelliselläkin laivamatkalla: leikkejä ja lasten huoltamista. Pyhitetään nämä laivamatkat täysin lasten huveille. 

Illalla kun laiva on satamassa, ovat molemmat lapset ihan puhki, ja nukkumaanmenoaikakin on käsillä. Pakataan ipanat autoon ja jäädään odottamaan että päästään ulos laivasta. L2 aloittaa sydäntä(ja hermoja)raastavan huutokonsertin :/ Mitään ei ole tehtävissä, kun on pysyttävä turvavöissä kukin omissa istuimissaan. Päästään ulos laivasta, ja konsertti jatkuu. Yritetään kiihdyttää, ja huomataan, että autossa on käsijarru jumittunut. Konsertti jatkuu. Ei ole todellista! Minä konsultoin autokorjaajaiskää puhelimitse, J korjaa. Konsertti jatkuu. Lopulta käkkäri antaa sen verran periksi, että autolla voi ajaa ja päästään kuin päästäänkin kotimatkalle, jesh! Auto liikkuu ja konsertti loppuu. Ilmeisesti molemmat lapset nukahtavat. Puolen tunnin päästä L1 herää ja aloittaa puolestaan konsertin. Hän jaksaakin sitten jatkaa koko 1,5 tuntia kotipihaan asti. AAARRGGHHH!!! Turha yrittää pysähtyä ja hyssytellä, kun kokemuksesta tiedetään, että ensinnäkään se ei auta, ja toisekseen jos auto pysähtyy, aloittaa konsertoinnin yhtaikaa vielä toinenkin. Tulee vaan mieleen oiva kommentti joka saatiin viime joulun aikaan, kun kerrottiin ettei nyt näiden kahden pienen kanssa pystytä venymään koko sukulaiskierrosta tänä vuonna läpi, kun ajamista tulisi satoja kilometrejä eikä jakseta niin paljon parkua: "lapsethan yleensä nukkuu autossa hyvin". Tällä aina lohduttaudutaan näinä konserttimatkoina, että hei ei se mitään vaikka nää meiän lapset vihaa autoilua, kun lapset kuitenkin yleensä nukkuu autossa hyvin. 

Kotiin kuitenkin päästään niin että kaikkien päät ovat vielä yhtenä kappaleena :D Konsertitkin loppuvat, kun vapautetaan ipanat istuimista. Kotona tietysti odottaa vielä yksi ylläri: pottaan on jäänyt lähtöhässäkässä pissat tyhjentämättä :/ Yyyyhhh, haju on sanoisinko pistävä, mutta Tolulla tulee puhdasta käden käänteessä, ja se peittää pahimmat hajutkin alleen. Jos hankitte ihmiset lapsia, hankkikaa myös pullotolkulla Tolua! Just saying. Sitä tarvii ihan koko ajan johonkin. Paljon. 

Semmonen reissu. Paljon oli hässäkkää, mutta päällimmäisenä tunteena on kuitenkin iloinen mieli ja hyvät muistot :) Hommaa oli noiden kahden pienen kanssa, mutta lomafiilis saavutettiin silti, kannatti siis lähteä! Mutta apua, jos meillä edelliseltä reissulta oli kotiin tuomisina yksi puhjennut umpisuoli, niin nyt sitten vissiin yksi maitoallergia :( :( :( Oisko meiän vaan parasta jättää tää nyt tähän, ja pysyä jatkossa kotona? Parasta tai ei, tuskin tulee tapahtumaan :D Seikkailut jatkukoon!