Hong Kong, Australia ja Singapore 4 - 30.6.2013

Day 1

Oikeastaan meiän piti lähteä matkaan jo edellisenä iltana, mutta Finnair pisti tekstiviestin että lento myöhästyy ja päästiinkin lähteään vasta tänä aamuna. Kapteenin kuulutuksesta ja uutisista pystyttiin tekemään yhteispäätelmä, että ilmeisesti kone oli myöhässä, koska siitä maalattiin yli kohun keskelle joutunutta Marimekon Metsänväki-kuosia, joka oli siis osoittautunut plagiaatiksi. Meitä myöhästyminen ei liiemmin haitannut, oltiin silti Hong Kongissa samana päivänä kuin pitikin, saapumisaika muuttui vaan aamusta illaksi. Myöhemmin osottautui, että myöhästymisestä oli meille itseasiassa pelkkää hyötyä, kun Finnair maksoi lennosta säädöstenmukaisen 600 € korvauksen per nassu, vaikkei meiän lento ollut edes maksanut noin paljon :D

Mutta takaisin asiaan. Suuntana oli siis ensimmäisenä Hong Kong, ja matkaseurana tietysti Emilia :) Tää oli mun ensimmäinen mannertenvälinen lento. En ollut koskaan ollut näin isossa koneessa enkä näin pitkällä lennolla. Mua jännitti jonkin verran etukäteen, pelkäsin että saan jonkun kamalan suljetun paikan kammon ja paniikkikohtauksen, kun koneessa joutuu istumaan niin pitkään. Kaikki meni kuitenkin hienosti. Isolla koneella nousut ja laskut on tosi mukavia, eikä matkalla liiemmin ollut turbulenssiakaan. Ajankin sain ihan hyvin kulumaan, kun matkassa oli kirja ja iPad.

Laskeuduttiin siis onnekkaasti Hong Kongiin. Lentokenttä on Lantaun saarella, mistä kesti bussilla tunnin verran päästä hostellille. Onneksi sinne kuitenkin pääsi bussilla, ja onneksi bussissa oli kiinankielisen pysäkkinäytön lisäksi vastaava englanniksi. Aika nohevasti siis löydettiin hostellille, ja päästiin meiän huoneeseen. Ei se nyt mitään luksusta ollut, tietenkään, mutta ihan siisti kuitenkin, menettelee. Ja ilmastoitu, mikä on Hong Kongin ilmastossa ainakin mulle elintärkeää! Meillä piti olla deluxe double bed. No se näemmä paikallisten koolla tarkoitti semmosta about metrin levyistä sänkyä, jossa oli myöskin vaan yksi peitto. Varsinainen deluxe. Saavuttiin niin myöhään ja niin väsyneinä, että painuttiin kuitenkin suoraan deluxen pohjalle ja otettiin unta palloon.

Day 2

Lähdettiin hakemaan aamupalaa lähimmästä kaupasta. Wheeee, ilmanala osasi kyllä yllättää. Aamupala tuli haettua, mutta ihan kiitollisena kömmittiin takas ilmastoituun hostellihuoneeseen sitä syömään. Ristus notta voi olla kuuma!! Ja kun ei ole sillä tavalla kuuma kuin Suomessa joskus harvoin, ei sellainen polttavan kuuma. Ihan yleiskuuma vaan. Aamiaisella suunniteltiin vähän päivän kuvioita, ja päätettiin suunnata ensimmäisenä Lantaun saarelle.

Matka Lantaulle ja kohti Big Buddhaa siis. Sinne pääsee cable carilla, joka rutkuttaa menemään tosi korkeella meren päällä ja vuorten välissä. Nyt oli ukkosvaara, joten cable cariin menemisestä varoitettiin. Jostain taivahan syystä päätettiin silti suunnata Buddhalle sellaisella. Kyytiin vaan, ja nitisevien vaijereiden varassa korkeuksiin. Matka taisi kestää jonkun puolisen tuntia, kyllä siinä muutaman kerran ehti jänskättää! Ylös kuitenkin päästiin, ja vielä jäi muutama porraskin kiivettäväksi Buddhan luo, vaikka korkealla jo oltiinkin. 

Here we go, cable carissa.

Big Buddha oli kyllä kieltämättä ihan näyttävä ja näkemisen arvoinen. Matkaoppaassa suositeltiin käymään myös patsaan lähistöllä sijaitsevassa Po Lin Monasteryssa, mutta se oli remontissa, ja jäi meiltä väliin. Hetki seurattiin vielä ylhäällä paikallisten seuhtomista suitsukkeiden kanssa, ja lopulta suunnattiin takaisin alas. Ei otettu enää uudestaan cable caria, vaan jatkettiin matkaa bussilla. 

Jou mään, I'm Big Buddha.

Bussilla päädyttiin Tung Chungin asemalle, mistä löytyi urheilukauppataivas. Harmillista vaan, että tää on vasta meiän reissun eka kohde, enkä voi vielä shopata matkalaukkua ihan täyteen. Sitten kierreltiin ympäriinsä, ihmeteltiin kiinalaisia kamppeita ja ruokakaupassakin vaan katseltiin ympärillemme ja ihmeteltiin ikuisuuksia.

Kun tultiin illasta takas hostellille, tein vielä huoneessa pienen kuntopiirin (kiinalaisittain). Ah, pääsinpäs reenin makuun täällä reissussakin :)

Day 3

Aamu, aika hankkia GPS-jälki Aasiasta :D Suuntasin siis heti aamutuimaan lenkille, Emilia jäi vielä jatkamaan unia. Vähän jänskätti kyllä lähteä lenkille, kun kartta on jotenkin kamalan epäselvä, ja kaikkialla on vaan noita kiinalaisia merkkejä, enkä tajua yhtään mihin pitäisi mennä! Mutta löysimpäs kuitenkin läheiseen puistoon, jolkottelin sitä ympäri, ja huomasin että olin valinnut aamujumpalle ihan väärän lajin. Kaikki muut harrastavat aamutuimaan tai chita. Juoksin vain kuutisen kilometriä, mutta hostellille päästyäni tuntui kuin olisin juossut vähintäänkin ennätykseni puolikkaalla! Olin aivan älyttömän puhki! Tuollaisessa ilmanalassa jolkottelu on kyllä pakkasmaan tytölle järkyttävän rankkaa ja sopimatonta. Mut ei kipuu ei hyötyy, ja still alive ;)

Suihkun ja aamiaisen jälkeen lähdettiin puolilta päivin kävellen kaupungille. Virhe. Ulkona oli meidän asteikon mukaan joku ehkä 500 astetta lämmintä, ja kaupungille käveli ikuisuuden. Lisäksi Hong Kongia ei selvästikään ole suunniteltu käveltäväksi. Autoteitä ei pääse ylittämään mistään, eikä haluamaansa paikkaan vaan pääse, jos ei sitten hyppää jalkaisin hullun liikenteen sekaan ja kiipeile aitojen ylitse. Tiukille meni, mutta jäätiin kuitenkin henkiin, ja päästiin jatkamaan matkaa ilmastoidulla bussilla.

Otettiin siis bussi The Peakille, mikä on Hong Kongin korkein kohta. Peakilta oli kyllä todellakin mahtavat näköalat, tosi hieno paikka! Käytiin syömässä Bubba Gump - ravintolassa, ja mä sain vihdoinkin hankittua avaimiini kauan himoitsemani "Run Forrest run/Stop Forrest stop"-avaimenperän :) Lisäks olin rehellisesti sanottuna aika onnellinen saatuani länsimaista ruokaa... Kinkki ei oo ihan mun suosikkia. 

The Peak.

Peakilta tultiin alas sellaisella Peak tramilla. Eli pikkuinen juna, joka laskee aikalailla pystysuorassa alas vuorenseinämää! En oo mikään suuri huvipuistojen ystävä, mutta onhan nää cable carit ja Peak tramit aika unohtumattomia. Turisteja varten rakennettu, mutta oikeestikin ihan kivoja reissukokemuksia.

Peakin jälkeen päätettiin kokeilla vielä Star ferry -kyytiä. Star ferry on siis sellainen pikkuinen paatti, joka seilaa porukkaa Hong Kongin saarelta Kowlooniin. Kowloon on siis osa Hong Kongia, mutta ei ole saari vaan mantereen puolella, ja yhdistyy siitä sitten varsinaiseen Kiinaan. Star ferry kiikkui aivan saakelisti!! Pystysuorat junat oo mitään kammoa näihin kiikkuviin vempeleisiin verrattuna. Omg! 

Kowloonin puolella päästiin näkemään jäätävän kokoinen kumiankka. Sellainen talonkokoinen kumiankka :D Pähee, sanoisin :D Koska paatit on meille liian kiikkuvia, päätettiin että ei haluta palata sellaisella enää takaisin, vaan tultiin metrolla kotiin. Metrokin menee jotenkin siellä meren alla, ei sekään kamalan mieltä ylentävä ajatus ole, mutta ainakaan siellä ei tule merisairaaksi.

Isoin kumiankka ever :D

Day 4

Tänään alotin aamun kuntopiirillä. Päivän urheilut hoidettu, sitten suunta Stanleyyn. En tiedä miten Stanley pitäisi selittää, mikä paikka se oikein on, mutta siellä on siis ranta, ja se on sellainen uloke tässä Hong Kongin saaressa. Matka sinne pitkin vuoristoteitä bussilla oli kiva. Perillä kuitenkin huomattiin, ettei rannalla ole ketään, ja syykin lienee selvä: kuumuus. Aurinko oli tänään tosi polttava, ja voi vaan arvailla, kuinka kuumaa rannan hiekka olisi ollut. Ei kokeiltu. Kierreltiin kuitenkin rantabulevardilla, syötiin ja juotiin terassilla kylmät siiderit. Maistuu lomalta :)

Stanley.

Stanleylta suunnattiin taas Kowloonin puolelle. Siellä käytiin jossain suuressa ostoskeskuksessa, mutta ei ostettu mitään. Käytiin syömässä ja tapettiin aikaa Kowloonilla, kun odoteltiin illalla luvassa olevaa valoshowta. Siinä pilvenpiirtäjissä vaihteli valot musiikin (tai ainakin muka) tahtiin. Ei oltu showsta erityisen vaikuttuneita, mutta ylipäätään Hong Kongin saari yövalaistuksessa Kowloonilta käsin oli tosi hienon näköinen!

Öinen Hong Kong.

Day 5

Viimeistä viedään Hong Kongissa. Kävin taas juoksemassa aamutuimaan, samanmoisen kuutisen kilometriä. Tänä aamuna tuntui jo vähän paremmalta, mutta rankkaa se vaan edelleen oli. Meidän lento Sydneyyn lähtee vasta illalla, mutta päätettiin pakata kamppeet ja lähteä suoraan lentokentälle jo aamupäivästä. Hong Kongissa välimatkat on pitkiä, ja kaikkialle meneminen kestää yllättävän kauan. Ei siis jotenkin tuntunut vaivan arvoiselta jättää laukkuja hostellille ja käväistä jossain palatakseen heti takaisin laukkuja hakemaan, ja sitten matkustaa lentokentälle.

Vietettiin siis päivä lentokentällä. Hong Kongissa oli niin halpaa, etten saanut rahojani millään tuhlattua. Edes lentokentälle en saanyt syydettyä loppuja rahojani, vaan mulla jäi kotiin tuotavaksi yli sadan euron arvosta Hong Kongin hiluja. Hilut taskussa noustiin illalla Qantasin kengurulinjan kyytiin kohti Australiaa :)

Day 6

Lento meni hyvin. Ei ollu turbulenssia, ruoka oli hyvää ja sain jopa nukuttua jonkin verran. Jesh, tänään ollaan Sydneyssa, Australiassa!! How cool is that?!

Ensimmäisenä suunnattiin hostellille. Oltiin varattu huone Jackaroo hostellista. Tarkoituksena oli nukkua hostellilla vähän, sitten valvoa ilta ja saada yöllä nukuttua niin että päästäisiin kiinni tämän maan rytmiin. Suunnitelma meni kuitenkin heti mönkään, kun selvisi, että saadaan meiän huone vasta kahdelta. Onneksi hostellin henkilökunta oli kuitenkin ystävällistä, ja ne ohjeisti meiät hostellin tv-huoneeseen viettämään aikaa, kun ei jaksettu lähteä mihinkään. Otettiin sitten unta palloon siellä, ja odoteltiin huoneen vapautumista.

Kun vihdoin päästiin huoneeseen, Emilia jatkoi vielä unia, ja mä tein sillä väliln kuntopiirin. Jackaroo oli ihan ok hostelli. Huone nyt oli perus vankila, mutta näihinhän me ollaan totuttu ;) Pieni huone kerrossängyllä siis. Vähän takapihalla olevan yökerhon aiheuttama mekastus ja liikennöinti häiritsi, ja mulla oli öisin kylmä. Mutta ei mitään torakoita ja ihan ok siistiä, menettelee.

Illaksi lähdettiin kaupungille. Käppäiltiin vähän ympäriinsä, ja käytiin katsomassa Harbour Bridge ja Opera House yövalaistuksessa. Itseasiassa Sydneyssa oli meneillään jotkin valoviikot tai vastaavat, ja oopperatalossa järjestettiin valoshow, missä oopperatalo valaistiin ties mihin erilaisiin kuoseihin ja tyyleihin. Ei nyt mikään henkeäsalpaava näky, mutta ihan hauska sekin oli kokea, ja ehdottomasti kuitenkin parempi kuin se Hong Kongin valoshow.

Opera House juhlavalaistuksessa.

Day 7

Tänään oli superkiva päivä, ehkä reissun tähän asti paras! Aamusta lähdin ensimmäisenä lenkille. Uuteen kaupunkiin on jotenkin tosi mainiota tutustua lenkkeillen. Ei tarvitse heti kättelyssä olla kamera naamalla koko ajan, vaan saa oikeesti katsella ympärilleen, nautiskella maisemista ihan rauhassa ja tietää että kuvat ehtii ottamaan myöhemminkin. Tää Australian talvi, noin 20 astetta, on just mulle passeli lenkkeilysää :) Johan pitkästä aikaa tossu kulki :) Löysin kertalaakista maailman ihanimman lenkkireitin! Woolloomooloo Baylta :D Eli juoksin meren rantaa niemenkärkeen, minkä jälkeen eteen avautui upeat näkymät Harbour Bridgelle, oopperatalolle ja Sydneyn pilvenpiirtäjiin. Wau!! En yleensä ikinä pysähdy lenkillä, mutta nyt oli pakko pysähtyä ottamaan kännykällä muutama kuva. Ihan mahtavaa! Pikkuisen alle kymppi tuli juostua, fiilis oli loistava monta tuntia lenkin jälkeenkin. Mahtava aloitus päivälle!

Maisemat aamulenkillä, priceless!

Hostellilla näytin lenkillä ottamani kuvat Emilialle, ja sehän vaati tietysti päästä katsomaan samat näkymät. Siispä lähdettiin maisemia katselemaan samaa reittiä, mutta tällä kertaa kävellen. Sen jälkeen lähdettiin ferrylla Manlyn saarelle. Manlya oli kehuttu tosi paljon, mutta ei sielä mun mielestä oikein mitään ihmeellistä ollut. Sen lisäksi sääkin meni ihan onnettomaksi Viileni ja alko sataa, ja mulla oli päällä vaan minishortsit ja toppi. Jouduin shoppaamaan sikamageen mutta vähän liian ison kenguruhupparin, minkä jälkeen mentiin pitämään sadetta ja syömään pitsat.  

Sitten palattiin ferrylla takas maihin. Matkalla aurinko laski, vaikka kello oli vasta viiden pintaan. Oli kyllä ihan kiva nähdä auringonlasku paatista käsin, se oli ihan hieno. Oltiin suunniteltu vielä kiertelevämme jotain kauppoja, mutta nekin oli menneet kiinni samalla kun aurinkokin pisti lapun luukulle. Siispä todettiin, että voidaan yhtä hyvin ostaa vähän iltapalaa ja palata hostellille.

Auringonlasku Sydneyssa.

Tykkään Sydneysta tosi paljon! Mulla tulee tästä vähän mieleen Barcelona, jotenkin vaan my kind of city <3

Day 8

Koska eilinen lenkki oli niin ihana, ja koska Australiassa kaikki muutkin sporttaa, aloitin taas aamun reilun ysikilsan lenkillä. Sen jälkeen otettiin juna kohti Bondi beachia. Bondi on ihana!! Tosi harmi, että lämmintä ei ollu ihan niin paljon, että ois voinu loikoilla ja uida, vaikka shortseissa tarkenikin. Mutta mä vaan tykkään biitseistä <3 Ne on mun juttu. Sydney on mun juttu. Australia on mun juttu :) Mahtavaa!

Bondi Beach.

Bondilta lähdettiin coastal walkille kohti Bronte beachia. Se oli aivan ihana maisemakävelyreitti korkeella kallioilla rantaa pitkin. Mahtavat maisemat! Bronte beachilta matkattiin takas keskustaan ja käytiin kävelemässä Harbour Bridge. Sitten todettiin, että Sydney on nyt vähän niinkuin officially done ;) Eli kaikki must jutut on suoritettu. Siirryttiin takas hostellin hoodeille, missä poikettiin irkkupubiin yksille. Tai no, kolmille :) Tänään oli tosi hauska päivä, naurettiin jatkuvasti ihan kippurassa ja ihan kaikelle :)

Day 9 

Tänä aamuna oli herätys seiskalta ja sevenkolkyt lähtö Blue Mountainsin kansallispuistoon. Sää ei päättäny suosia meitä tänään, vaan vettä tuli kun esterin pyllystä :/ Niin paljon että osa meiän retkikunnasta päätti jäädä minibussiin nököttämään, eikä edes tulleet katsomaan maisemia :O Hulluja!! Maisemat nimittäin oli henkeäsalpaavan mahtavia!!! Tietysti vähän harmitti se pilvinen sää ja hillitön sumu, koska kauniilla säällä maisemat ois varmasti olleet vieläkin vaikuttavammat. Mutta ehdottomasti must see -listan paikkoja!

Kastuttiin jo ensimmäisellä kävelyetapilla ihan läpimäriksi, mikä vähän yritti latistaa tunnelmaa. Oli kamalan kylmä ja vilu. Ei lämpöasteet nyt tietenkään niin kamalan alhaiset olleet, mutta kun kuleksi ympäriinsä läpimärissä vaatteissa, ei homma oikein toiminut. Silti päivässä ihaninta oli mun mielestä juuri se luonnossa samoilu.

Pilvinen, mutta silti perin vaikuttava Blue Mountains.

Blue Mountains on siis vähän kuin "Australian Grand Canyon", mutta paljon laajemmalla alueella. Ensin samoiltiin siellä ylhäällä ja katseltiin upeita maisemia sieltä käsin. Sitten suunnattiin alas, missä on sademetsää. Olen nyt siis officially käynyt sademetsässä, huikeeta ;) Alas mentiin taas pystysuoralla junalla. Paitsi että jos luultiin sitä Hong Kongin junaa pystysuoraksi, saatettiin erehtyä. Tää oli aivan hullu vehje! Samaisella kapineella surautettiin myös takaisin ylös, missä oli sitten taas mahdollisuus ajella cabe carilla. Kuulemma Australian korkein cable car, ja vielä lasipohjalla! Kieltäydyttiin Emilian kanssa menemästä siihen, oltiin saatu tarpeeksemme cable careista, ja sanottiin oppaalle että me tullaan bussilla.

Lyhyt, mutta ehkä elämäni jännittävin junamatka alas sademetsään.

Viime hetkellä kuitenkin muutettiin mielemme, ja mentiin sittenkin cable carin kyytiin :D Onneksi, olihan se nyt hieno! Vaikka tää olikin ihan pieni pyrähdys, ja Hong Kongin cableihin verrattuna ihan peace of cake. Paluumatkalla pysähdyttiin pienessä Leuran kylässä syömässä. Mä sain syödäkseni tosi hyvää lasagnea, jo vain tuli hyvä mieli :) Päivän päätteeksi reissuun kuului vielä pieni laivamatka. Se oli ihan tympee, koska ulkona oli ihan säkkipimeää eikä mistään maisemista ollut tietoakaan, ja sekin paatti keikkui. 

Blue Mountains cable carin kyydistä käsin.

Kun päästiin illalla hostellille, oltiin ihan rättipoikkipuhki ja tosi viluisia. Mutta takana oli tosi hieno päivä silti. Mä olin pitänyt koko reissun ajan herkkulakkoa, kun en pääse urheilemaan normaalisti enkä syömään ihan yhtä terveellisesti kuin mulla yleensä on tapana. Tänään mulla kuitenkin piti olla karkkipäivä. Ostin pussillisen m&m:ssejä, mutta illalla en yhtään halunnutkaan avata sitä. Pelkään läskiä.

Day 10

Viime yönä kuunneltiin tuntikausia naapuritalon palohälytintä, ei siis niinkään nukuttu :/ Oli myös aivan sairaan kylmä, näiden peitot ei oo mistään kotoisin. Eipä siis herätty niinkään pirteinä ja intoa täynnä, mutta tänään on meiän toistaiseksi viiminen Sydney-päivä, ja yksi tärkeä juttu on vielä tekemättä Nimittäin ne kengurut ja koalat.

Lähdettiin siis Featherdale Wildlife Parkiin. Sielä oli ihan superia! Päästiin ruokkimaan kenguruita, ne tuli ihan kädestä syömään :) Lisäksi päästiin silittämään koalaa. Ilmeisesti mä oon kylläkin allerginen kenguille, koska sain hirveet silmien kutinat ja aloin aivastella, kun pyörin sielä niiden kanssa. Pyörin silti, koska se oli parhautta :) Nähtiin myös äitikenguru jolla oli pikkukengu pussissa, vompatteja ja tasmanian tuholainen. Tasmanian tuholainen on ihan  mun suosikki, koska se vaan juoksee ja juoksee ja juoksee. Tällä oli sielä aitauksessaan oma pikku rata mitä se juoksi ympäri, ja sielä radalla oli oma pikku Iidesjärvi, minkä se aina kiersi, ihanku mä kotona ;) Ainiin ja sielä oli myös sellanen lehmä, joka puri mua :D Ja myöskin yks ahne kenguru puri mua. Hulluja kaikki ;)

Silitin koalaa.

Ruokin kenguruita.

Tultiin eläinpuistosta takas hostellille jo joskus neljän aikoihin, eikä oikein jaksettu enää ryhtyä mihinkään ihmeelliseen. Pestiin kengurunkakat kengistä, mä tein kuntopiirin, ja käytiin syömässä. Sit vaan pakkailtiin kamppeita, lueskeltiin ja kirjotettiin. Huomena lähetään aikasin aamulla kentälle ja sieltä kohti Cairnsia.

Day 11

Aamu alkoi täydellisesti, sain puhelun Suomesta <3 Sitten Virginin kyydillä Cairnsiin. Ne laitto kentällä mun matkalaukkuun "Heavy"-kyltin. Onkohan vähän lähtenyt homma lapasesta turistikrääsäkaupoissa? Vaikka Australia ei olekaan niin eksoottinen kuin kuvittelin, niin tää on silti ihan ainutlaatuista olla täälä, ja haluisin ostaa täältä kaikki maailman kengut ja koalat ja digeridoot ja bumerangit...

Lento meni taas hyvin ja tosi nopeasti. Koko matkan oli niin kirkasta että koneesta näki maahan, hauskaa. Kentältä otettiin taksi hostellille, ei kai kauhean hyvin kulje julkiset täälä Cairnsissa, tää on kai aika pieni kaupunki. Hostellin respa oli kiinni kun tultiin, mutta ne oli jättäny meille avaimen sellaiseen kassakaappiin. Hyvä systeemi. Päästiin siis huoneeseen, mikä on muuten ehdottomasti paras huone tähän mennessä. Tilava, viihtyisä ja siisti! Hostellissa on myös kiva pihapiiri ja pieni uima-allas, ja ennen kaikkea Cairnsissa on lämmin, ihanaa!

Asettauduttiin taloksi, ja lähdettiin sitten vähän käppäilemään lähimaastoon. Katseltiin hiukan ympärillenme ja ostettiin vähän syömistä. Sitten tultiin takas hostellille ja kirjauduttiin virallisesti sisään kun respa oli taas auki. Loppupäivä makoiltiin altaalla ja lueskeltiin, ja illalla tein vielä kuntopiirin.

Day 12

Aamusta lähdin heti tutustumaan Cairnsiin juosten. Aurinko paistoi ja tuntui että kaikki muutkin ihmiset oli sporttaamassa, mahtava tunnelma! Sen sijaan Cairnsin ranta on hirveetä petosta!! Siinä on vaan jotain ihmeen mutavelliä metrikaupalla, ennen kuin meri alkaa. Ajattelin ettei tää nyt tämmöistä voi olla, ja päätin etsiä hiekkaa. Juoksin rantaviivaa pitkin kunnes hiekka löytyi. Samalla löytyi myös varotuskyltti, jossa oli kaksi ympyrää: toisessa oli uimarin kuva mikä oli vedetty yli, ja toisessa krokotiilin kuva mitä ei oltu vedetty yli. Vaikuttaa siis siltä, että Cairnsissa on tyytyminen rantsussa sijaisevassa laguunissa pulikoimiseen. Laguuni on kyllä ihan iso, iso ulkoallas johon tulee merivesi, mutta ei onneksi krokoja. Ei se silti koskaan voi olla sama asia uida altaassa kuin meren aalloissa.

Lenkin jälkeen lähdettiin yhdessä laguunille. Vihdoinkin aurinkoa <3 Mä siis vaan makasin ja otin aurinkoa monta tuntia. Emiliakin yritti, mutta se on uskomattoman levoton, koko ajan piti puuhata jotain, eikä se vaan yhtään ymmärtänyt miten pystyn maata levynä tuntikausia. No hei auringossa, se on ihanaa!

Aurinkoa laguunilla, nam :)

Laguunilta lähdettiin kävelemään Cairnsiin, käytiin vähän syömässä ja vähän juomassa. Sitten mentiin hostellille viettämään iltaa valkkarin ja maailmanparannuksen merkeissä. Ihana päivä, tää on niiiiiiin lomaa!

Day 13

Tänään oli kummallinen ja vähän kökkö päivä. Oltiin ehkä jotenkin hiukan surkumielisiä molemmat, ja pysyttiin aikalailla omissa ajatuksissamme, eikä edes aurinko juurikaan suvainnut näyttäytyä, vaikka lämmin täälä on tietysti varjossakin. Aamupäivä vaan lueskeltiin altaalla. Iltapäivällä käytiin kaupungilla kiertelemässä ja tutustumassa paikkoihin. Syötiin ja kierreltiin kauppoja, mutta ei oltu shoppailufiilikselläkään, joten päädyttiin vaan syömään jätskiä ja tuijottelemaan ohi kulkevia ihmisiä. Well, ei paras, mutta päivä se oli tämäkin. Näin pitkään lomaan mahtuu kaikenlaista.

Day 14

Tänä aamuna piti mennä lenkille, mutta en mitenkään jaksanut. Olin syöny eilen jotenki tosi huonosti, ja halusin vaan hilautua lähiostarille ainoana ajatuksenani RUOKAA! Sain syödäkseni, ja jaksoin vihdoin penkoa lähiostarilla olevan ison urheilukaupan. Löysin tietty paljonkin kaikkea kivaa, mutta en raaskinut ostaa kuin pöksyt ja topin. Mageeeet sellaiset :)

Sit lähettiin piitsille, siis oikein kunnon piitsille, ei mihkään laguunille. Sinne kesti tunnin verran bussilla, mutta oli matkustamisen arvoista! Siellä odotti kunnon hiekkaranta palmuineen <3 Kroko- ja meduusavaarat oli tottakai täälläkin, joka paikassa varotuskylttejä. Haluttiin kuitenkin uimaan, joten majottauduttiin ihan lifeguardin kopin viereen, että se sitten heti huomaa rynnistää pelastamaan meiät kun kroko tai meduusa iskee ;) En kyllä uskaltanut siellä vedessä kamalan kauaa hillua, sen verran jänskätti, mutta pari kertaa kävin kuitenkin kastautumassa. Ihanaa, suolaista, lämmintä merivettä. Päivä meni piitsillä mukavasti auringossa loikoillen ja välillä meressä kastautuen. Kotimatkalla bussista nähtiin ensimmäiset luonnonvaraiset kengut. Siis sellaiset ei eläintarha -kengut.

Beach <3

Illaksi tultiin hostellille grillipileisiin. Otettiin osaa yhteisiin grillailuihin, jossa on mahdollisuus maistaa kaikkea australialaista. Mä maistoin kaikkea mitä oli tarjolla :) Kengu oli parasta! Toiseksi parasta oli emu. Emu on punasta lihaa, vaikka se on tipi, hämmentävää. Mutta hyvää. Kolmanneksi maistelussa sijottui joku ihmeen australialainen makkara, jonka sisällöstä en tarkemmin tiedä. Lisäksi maistoin barracudaa ja krokoa. Ne oli molemmat sellasia perus mereneläviä, eli aikalailla mauttomia. Mutta ihan ok. Kroko on siis sellasta vaaleeta lihaa, samanväristä ku kalat.

 Day 15

Tänä aamuna sitten sain itseni hilattua lenkille, jesh! Kuumuus tuntuu tääläkin aika musertavalta, vaikkei ihan samaa luokkaa olekaan kuin Hong Kongissa. Lyhyeksi jää silti lenkit, tänään jolkottelin seiskan. Lenkin jälkeen menin altaalle lueskelemaan. Ihanaa kun on kerrankin aikaa lukea näin paljon! Ja aurinkoa, kirjat maistuu vielä astetta paremmilta auringossa :) Tänään olikin tosi hieno päivä, mikä oli loikoillessa, lueskellessa ja välillä pulahtaessa altaaseen vilvottelemaan.

Kun kyllästyin makoiluun, lähdin pyörähtämään läheisessä ostoskeskuksessa. Kävin syömässä ja ostin uudet biksut. Vihdoinkin löyty uudet biksut, kivaa! Sit palasin hostellille ja jatkoin päivää löhöilyn merkeissä. Lueskelin pihalla riippumatossa kunnes tuli hämärää, ja siirryin sisään lueskelemaan.

Day 16 

Oh mi god, tää päivä!!! Parhautta, ehkä koko reissun paras päivä! Tää vaan oli. Tänään oli siis Emilian synttärit, ja sen kunniaksi lähettiin maailman suurimmalle koralliriutalle. Eli suuntana Great Barrier Reef. Oiiiihhh!

Lähettiin aamulla pahaa aavistamattomina. Päivä oli tosi aurinkoinen ja ihana. Satamassa meitä odotti sellanen katamaraani, millä riutoille mentäisiin. Matka sinne kestää parisen tuntia. Ja OH MY GOSH MITKÄ AALLOT!!!! Maailman kaikista hulluimmat aallot ikinä!!! Matka riutalle oli todellakin extremeintä ikinä, ihan hullua keikutusta. Ne aallot oli korkeempia kuin se paatti, ja se paatti keikku puolelta toiselle melkeen kyljelleen koko ajan! Porukka oksenteli, ja jos joku nousi paikaltaan, lensi se välittömästi johonkin seinään. Sielä oli yksinkertasesti pakko istua aloillaan ja puristaa pöydänreunaa rystyset valkosina. Siis hui! Täytyy myöntää, että vaikka olikin uintitekniikkakurssi takana, niin nyt pelotti! Pelotti niin että mun jalat oikeesti löi loukkua!! Joku henkilökunnasta kävi kysymässä mitä suunnitelmia meillä on päiväksi. Vastasin että "survive" :D Juuri muuta ei ollu mielessä siinä kohtaa. Tsiisus mikä vesseli!! Hulluin ikinä!! Kysyttin henkilökunnalta, onko tää aina näin hurjaa, ja ne sanoi että ei sentään, että nyt oli harvinaisen myrskyisä päivä.

Riutoille kuitenkin päästiin, ja jalat tutisten noustiin tukikohtaan. Olin edelleen ihan shokissa laivamatkasta, mutta jotenkin siinä shokissa vaan kiltisti vedin lycrapuvun päälle, räpylät jalkaan ja snorkkelin päähän, ja pulahdin samantien mereen. Mitä ihmettä, mä snorklailen ihan onnessani jossain KESKELLÄ VALTAMERTA!?! Minä, joka kammoon vettä yli kaiken! En vaan voi uskoa tätä vieläkään. En oo ikinä käyttäny mitään räpylöitä tai snorkkeleita, puhumattakaan että oisin lutaillu jossain Tyynessä valtameressä. Puoli vuotta sitten en ollu vielä edes koskaan laittanu naamaa veteen. Mutta sinne mä vaan pulahdin. Oommä vaan rohkee :D Uskomatonta. Snorklailu oli kyllä ihan uskomattoman hienoa! Korallit on upeita, kalat on hienoja, vesi niiiiin kirkasta ja kaikki on niin epätodellista, taianomaista ja upeeta. Olin aivan liekeissä ja olen edelleen. Just perfect!

Snorklailija.

Vaikka matka valliriutalle oli kammottava, oli se ehdottomasti, ihan ehdottomasti tämän arvoista. Tukikohdassa meille tarjoiltiin myös ruuat. Lisäks päästiin sellaisen semi-sub -veneeseen. Eli puoliksi sukellusvene. Päästiin sinne vedenalaiseen osaan, vene heitti kierroksen merellä ja saatiin ihailla koralleja ja kaloja sieltäkin käsin, nähtiin jopa pikkuinen hai. Meduusojakin nähtiin onneksi vain täältä veneestä käsin, ei snorklaillessa.

Semi-subin kyydistä.

Päivä riutoilla oli niin mahtava, että menomatkan kauhut onneksi unohtui. Muuten päivä olis varmaan mennyt vaan stressatessa sitä, tuleeko paluumatka olemaan samanlainen. No, paluumatka ei onneksi ollut ihan yhtä paha. Toki paatti kiikkui paluumatkallakin, mutta paljon inhimillisempää menoa kuitenkin. Lisäksi henkilökunta sai selville, että Emilialla on synttärit, joten ne tuli laulamaan Emilialle ja halus tarjota meille skumpat, mahtavia :) Kun tultiin viinistä niin ilosiksi eikä enää jännitetty veneilyä ihan niin paljon, totes henkilökunta että meille on parasta juottaa lisää ja toi uuden kierroksen :D

Takas maihin päästyämme käytiin vielä pizzalla ja siidereillä, ennen kuin palattiin hostellille. Nukkumisesta ei meinannu tulla mitään, kun edelleen vaan kiikutti ja maha tuntui olevan nurinpäin. Vähän oli heikko ja huono olo, mutta onneks pitsat pysy sisällä kumminkin. Ehkä tää kiikkuminen aamuun mennessä loppuu... Maailman paras päivä, silti :)

Day 17

Eilen oli siinä määrin hieno ja jännittävä päivä, että tänään on hyvä päivä tehdä ei mitään. Sääkään ei tänään pistä parastaan, lämmintä on mutta pilvistä. Kierreltiin aamupäivä kaupungilla, sit kävin juoksemassa lenkin ja illaksi mennään hostellin pizza nightiin. Sielä saa pilkkahintaan syödä hirveet kasat erilaisia pizzoja, nom nom ;)

Day 18 

Tänään lähettiin Kurandaan. Sitä on mainostettu tosi paljon: ihana idyllinen pikkukylä sademetsän keskellä, mihin menee upea maisemajuna. No well... Olihan siinä junamatkalla ihan ok maisemat, mutta ei nyt mitään henkeäsalpaavaa. Meillä on ehkä myös jo pieni maisemaähky, ei vaan enää ratkee riemusta mistään pikkuruisesta vesiputouksesta, kun niin paljon on jo nähty ja niin upeita paikkoja.

On the way to Kuranda.

Ite kylä oli mun mielestä lähinnä kaamee. Sielä oli vaan jotain hippejä kaikki yhtä pilvessä. Oli rastantekokojuja ja pilvenpolttokojuja ja joitain kojuja missä myytiin ihan järkyttäviä hippivaatteita. Mä en todellakaan kuulu tähän kylään yhtään. Mutta koska täälä nyt on päivä vietettävä, jotain tekemistä on keksittävä.

Mentiin eläinpuistoon. Sielä uutena kokemuksena nähtiin krokotiileja ja saatiin iso papukaija kädelle. Sattu kyllä kun se iski ne kyntensä nahkaan, mutta pitihän sitäkin kokeilla. Tääläkin sai ruokkia kenguja, mutta ne oli niin kyllästyneitä siihen turistimäärään ettei ne halunnu syödä keltään mitään. Loikki vaan pois jos joku yritti lähestyä. Mutta mihkäs loikit, kun joka suunnassa vaanii aina uus turisti. Jotenkin tuli enemmän rääkkäysolo ja paha mieli niiden kengujen puolesta :( Lisäksi täälä sai ottaa koalan syliin, mutta siitä rahastettiin törkeet 18 dollaria. Päätin olla ottamatta, mutta Emilia halus kokea senkin. Olihan se nyt sulonen se koala, mutta sen pylly haisi törkeen pahalle ja sen jälkeen Emilian käsi haisi koko päivän koalan pyllylle.

Papukaija kädellä, ooooh ;)

Seuraavaks mentiin syömään, ja mä tilasin kenguburgerin ilman sipulia. No ne toi mulle burgerin missä oli jauhelihapihvi  mikä oli lähinnä sipulia. Raivostuttavaa! Siispä jouduin paikkaamaan tilannetta ottamalla reissun ekan jälkkärin.

Suklaakakkua käytiin sitten sulattelemassa neljän kilometrin sademetsäkävelyllä. Tää oli ihan kiva, kyllähän luonnossa kävely toimii aina. Sitten rutkutettiin sillä samaisella maisemajunalla takas Cairnsiin. Mä oisin halunnu mennä lenkille, mutta koska olin yskiny koko päivän, en uskaltanu. Ilmeisesti vilustuin valliriutoilla. Sielä oli se vesi kyllä tosi lämmintä, mutta muuten oli tosi kova tuuli ja sielä kyllä tuli vilu. Tein silti kuntopiirin, köhänkin uhalla.

Day 19

Plääh, tänään sitten jo keuhkot rohisee :( Nyyh!! Ei se nyt muuten olisi kamalan vakavaa, mutta kun juuri ennen reissun lähtöä olin monta viikkoa jossain keuhkotaudissa. Toinen hyvä uutinen tähän päivään oli se, että Indonesiassa on joku aivan jäätävä metsäpalo, minkä johdosta koko Singapore on hengenvaarallisen savusumun peittämä! Ulkona liikkumista kehotetaan välttämään ja hengityssuojainta käyttämään. Tosin hengityssuojaimetkin on kuulemma kaikkialta loppu. Ja sinne mun pitäs mennä keuhkotautisena viettään mun kolmekymppisiä muutaman päivän päästä... Toisaalta, oon jo aika tottunut siihen että mun synttärit vaan menee pyllylleen.

Keuhkot vaikuttais sanovan, että tän reissun urheilut taitaa olla urheiltu. Samoin rahat alkaa olla vähissä, joten mitäpä sitä muutakaan puuhaamaan kuin loikoilemaan auringossa laguunilla, ja välillä pulahtamaan uiskentelemaan. Siinä meni tämä päivä. Illalla päätettiin pitää mun synttärit, kun kerran mitään juhlaa ei oo luvassa Singaporessa. Siispä istuttiin ilta hostellin altaalla ja juotiin viiniä :)

Day 20 

Tänäänkin lojuttiin vaan päivä laguunilla. Mä yskin ja vaivuin ihan surkumieleen, kun en millään jaksais olla taas kipeenä. Mutta ei auta. Lisäks mulla alkaa olemaan mitta täynnä ravintolaruokia. Tuntuu että kaikki lähinnä ällöttää, eikä mitään huvittais syödä. Kaipaan jo kunnon terveellisiä kotiruokia ja ruisleipää ja rahkaa.

Huomena lennetään takas Sydneyyn, missä vietetään vielä pari yötä ennen Singaporea. Eli Australia alkais olemaan vähän niinkuin nähty. No mitä ajatuksia... Kaikki se hypetys, mitä jotkut ihmiset tästä Australiasta pitää, on kyllä liioteltua. Kohde tämä on siinä kuin muutkin. Toki hieno, toki tykkään ja toki viihdyn, mutta ei tää nyt niiiiiin ihmeellinen ja eksoottinen ja ainutkertainen ole. Onhan täälä asioita, mitä ei voi nähdä missään muualla: kengurut, koalat, Great Barrier Reef... Ja kaikki täälä on ehdottomasti näkemisen arvoista, suosittelen kaikkia kyllä käymään täälä. Ei vaan ole nähnyt maailmasta tarpeeksi jos ei ole nähnyt tätä. Mutta perus elämänmeno täälä on itseasiassa jotenkin aika samanlaista kuin Suomessakin. Rakennukset on hyvin samanlaisia, kaupat ja ravintolat on hyvin samanlaisia, tuotteet on hyvin samanlaisia, autot on samanlaisia jne. Ihmisetkin täälä on hyvin samanlaisia kuin Euroopassa, brittisiirtolaisiahan täällä kai suurin osa onkin. Aboriginaaleja näkee lähinnä dokaamassa ja rähjäämässä kaduilla, ne on ihan pultsareita, ainakin näissä kaupungeissa mitä me ollaan nähty.

Day 21

Tänään liihoteltiin Virginillä takas Sydneyyn, ja painuttiin suoraan Rydgesin lentokenttähotelliin, mikä ollaan varattu kahdeksi yöksi. Oltiin tarkotuksella varattu tähän väliin reissua vähän parempi majotus, missä on kuntosalikin. No tottakai mä olen nyt sitten tosiaan kipeenä, että saleilut voin unohtaa :( Yskin myös siinä määrin rankasti yötä päivää, ettei oikein innosta lähteä mihinkään tai tehdä mitään. Siispä ollaan vaan völjytty meiän luksushuoneessa ja lueskeltu. Tai no, luksushuone ja luksushuone, tän piti olla. Mutta täälä ei oo suihkussa lainkaan ovea ja vessassa on läpinäkyvä lasiovi, haloo!! Pienesti häiritsevää, mutta ehkä tässä nyt pari yötä selvitään.

Day 22 

Huoh, ulkona sataa kaatamalla, rahat on loppu ja yskä yhtä paha kuin eilenkin. Siispä lepoa... Maksettiin langaton huoneeseen, ja kattelin nettitv:stä kaikki Iholla-jaksot. Ja lueskelin. Siinäpä se, huomena aamulla sitten kohti Singaporea. Toivottavasti tää kunnon petilepoilu auttaa tautiin.

Day 23

Tänään lähdettiin aamulla Qantasin kyydillä Singaporeen. Lento meni taas kaikin puolin hyvin, ainoostaan huonosti käyttäytyvät intialaiset ärsytti. Singapore on kyllä melkoisen harmaa, mutta ei täällä nyt mitään tolkutonta savua onneksi ole. Kyllä täälä voi hengittää, eikä muutkaan näytä käyttävän hengityssuojaimia.

Löydettiin meiän hostelli onneksi helposti, mutta valitettavasti ei kauheesti ilahduttu meiän huoneessa. Reissun kököin, ehdottomasti :/ Järkyttävä vankila. Ainoo kaluste on kerrossänky, petivaatteet on ihan puhki kuluneet, huone on minimaalinen, lattialla on kortsupakkaus ja pahinta kaikesta, täälä haisee ihan järkyttävän pahalle! Hyvät puolet: ilmastointi on, langaton toimii hyvin ja ilmanen aamupala on ihan laadukas.

Käytiin läheisellä "ruokatorilla" syömässä. Sellainen iso alue missä on paljon katukeittiöitä ja pöytiä sitten siinä keskellä. Tilasin jonkun nuudeliannoksen, mikä oli aivan törkeen hyvä!! Oisin voinu tilata toisen samanlaisen saman tien, siis kertakaikkiaan jäätävän hyvää! Ainoo syömäväline mitä oli tarjolla oli puikot :D En oo mikään puikkomestari, mutta yllättävän hyvin se sujui. Tää päivä taisi sitten olla pulkassa, huomenna tutustumaan Singaporeen lähemmin.

Day 24

Tän päivän perusteella Singapore vaikuttaa ihan mielenkiintoselta ja kivalta kaupungilta. Aamulla käveltiin ensimmäisenä Little Indiaan. Sielä on kyllä niin eksoottista ja erilaista, erittäin mielenkiintoista. Hindutemppelit on ihan hassun näkösiä länsimaiseen silmään. Niitä nähtiin useampiakin ja yhdessä käytiin sisälläkin. Pikku-Intiasta jatkettiin China Towniin. Uskonto vaihtui hindulaisesta taolaiseksi, mutta erikoiset temppelit kiinnitti huomion täälläkin.

Hindutemppeli.

Tälle päivälle saatiin riittämiin pyhyyttä, joten aika suunnata drinksulle ;) Lähdettiin siis Raffles-hotelliin mielessä kuuluisat Singapore Slingit. Hyydyttiin kuitenkin tuolla kuumuudessa kävelemiseen kesken matkan aivan täysin. Tuntu vaan että taju lähtee eikä kertakaikkiaan pysty enää kävellä. Oli pakko mennä lähimpään ilmastoituun kauppakeskukseen, missä nautittiin viileyden lisäksi ruokaa ja juomaa, ja olo koheni kummasti.

Päätettiinkin mennä ennen Rafflesia käymään Singapore Flyerissa. Kierros tässä jättimäisessä maailmanpyörässä kesti puolisen tuntia. Valitettavan savussa tää kaupunki on edelleen, selkeellä ilmalla tuolta Flyerista näkisi kai Indonesiaan asti, mutta meillä jäi maisemat vähän vähäisemmiksi. Hienohan tuo kierros silti oli. Flyerin jälkeen ihasteltiin Marina Bayn ihmeellisiä rakennuksia, joista kuuluisimpana Marina Bay Sands -hotelli. Se kolmen pilvenpiirtäjän rykelmä, joiden katolla on se laiva.

Marina Bay ja Singapore Flyer.

Sitten lopulta päästiin sinne Rafflesiin ja nautittiin ne Slingit. Ihan ok drinksu oli, mutta kyllä on hinta-laatu-suhde melkoinen. Sieltä sitten surautettiin metrolla takas kotihoodeille ja käytiin taas lähiruokatorilla syömässä niitä maailman parhaita nuudeleita.

 

Singapore Slings.

Day 25

Jaahas, tänään sitten heräsin kolmekymppisenä :O Ei tunnu silti kovinkaan erilaiselta kuin eilen. Heti aamusta sain onnittelupuhelun Suomesta <3 Sitten lähdettiinkin kaupungille suunnitelmissa shop 'til you drop. Singapore on kunnon shoppailutaivas, täälä on ihan järkyttävät määrät kauppakeskuksia, niitä vois kierrellä loputtomiin. Lisäks tää on meiän reissun viiminen kohde, joten voi hyvin ostaa laukut täyteen ja tuhlata kaikki loput rahat ;)

Kierreltiin kauppoja ja annoin palaa, ostin kaikkea mitä teki mieli, erityisesti paljon kivaa urkkakamaa :) Yhden kauppakeskuksen katolla oli kahluuallas! Ei sielä kyllä kukaan kahlannut, paitsi me tietysti :D Samaisessa kauppakeskuksessa käytiin myös syömässä synttäriateria. Jälkkärille mentiin johkun ihanalta vaikuttavaan suklaakahvilaan. Tilattiin jotkut annokset, mutta niissä oli niin tolkuton määrä sitä suklaata, että ei kertakaikkiaan pystytty syömään loppuun, ja tuli lähinnä paha olo. Yak!

Kolmekymppinen! Kahlailua shoppailun lomassa :)

Kun oltiin shopattu ittemme puhki, lähettiin takas hostellille. Sielä ootti maailman kaikista paras yllätys koskaan ikinä! Jari oli lähettänyt mulle ilmapalloja, kukkasen ja hedelmäkorin jonkun Singaporelaisen kukkafirman kautta :D Mä en ois ikinä tajunnu, että toiselle puolelle maailmaa pystyy lähettään ilmapalloja!! Jari on paras! No eikä siinä vielä kaikki, lisäksi se oli Suomesta asti lähettänyt ihan postissa maailman ihanimman kirjeen, ja suuresti rakastamaani lontoon rae -suklaata. Awwwww <3 <3 Mun sydän niiiiin sulaa <3 Alettiin ensin molemmat Emilian kanssa itkemään, sitten nauramaan. Ei tällanen voi olla todellista!

Maailman paras synttäriylläri ja maailman onnellisin tyttö :)

Emilia kävi sitten hakemassa meille vielä respasta synttärijuomat, ja pidettiin hedelmäpileet :) Ihan ykkössuosikki hedelmistä oli dragon fruit. Soitin tietysti vielä kotiin, ja sain vielä kuulla onnentoivotuksia ja pääsin kiittämään ihanimmasta ylläristä mitä oon koskaan saanut :') En voi käsittää miten joku pystyykin välittämään musta noin paljon, miten pystyy ilahduttamaan ja yllättämään noin paljon, ja miten voi toiselta puolelta maailmaa järjestää toiselle maailman parhaat synttärit?! Feeling very special <3

Hedelmäpileet :)

Hedelmäpileitten jälkeen lueskelin vielä jonkin aikaa ja nautiskelin lontoon rae -suklaasta ja onnellisesta olosta :) Paras synttäripäivä ikinä <3

Day 26

Tänään lähdettiin käymään Sentosan saarella. Mutta ei liiemmin ihastuttu. Ihan jäätävä turistirysä, ei mitään erityistä enää tässä kohtaa reissua. Jotain cable caria ja muuta täääläkin ois ollu tarjolla, mutta ei enää jaksa, kun kaikki on jo vähintäänkin kertaalleen kokeiltu. Siispä pyörittiin ympäriinsä jonkin aikaa, käytiin vähän meressä kahlailemassa, ja päätettiin lähteä pois.

Formulavaimo kahlailee Sentosalla ;)

Tultiin hostellille lepäilemään pariksi tunniksi, ennen kuin lähdettiin Night Safarille. Sitä on mainostettu Singaporen the juttuna, joten onhan se vielä nähtävä. Unohdin vaan, että en ihan hirveesti hämärässä näe... Joten vähän jäi kokemus ainakin mulle vaisuksi. En erottanu niitä elukoita sieltä hämäristä, ne oli vaan sellasia möykkyjä ja jos ne ei ois liikkuneet, en ois tienny mitkä on kiviä ja mitkä eläimiä. Sinänsä kylläkin ihan hieno eläinpuisto, että eläimet ei oo tääl minkään kaltereiden takana vaan paljon luonnollisemmissa oloissa.

Mulle paras osio Night Safaria taisi silti olla se, kun löysin täältä koko reissun parhaat tuliaiset :D En voi uskoa, mutta kyllä, täälä myytiin panda-suklaata, minkä nimi on Tia Tia. Siis ei mikään Tao Tao vaan Tia Tia :D Ostin siis Tia Tia -suklaata ja myös Tia Tia -mukit kotiin vietäviksi :)

Day 27

Veljet, tänään on kotiinlähtöpäivä! Yleensä reissusta ei millään haluaisi kotiin, mutta tällä kertaa reissu oli niin pitkä, että koti kuulostaa jo oikein kivalta kohteelta :) Odotan omia puhtaita peittoja ja tyynyjä, omaa puhdasta suihkua ja vessaa, puhtaita raikkaita vaatteita mitkä ei oo haissu matkalaukussa kuukautta, kotiruokaa ja lonkeroa. Ja ennen kaikkea: kerrankin kotona on jotain oikeesti tärkeetä ja arvokasta, mikä tekee kotiinpaluusta tärkeetä ja ihanaa. Jari <3

Tänään ohjelmassa oli siis lähinnä kamojen survomista matkalaukkuihin. Puolilta päivin lähdettiin hostellilta kentälle. Sielä kamojen survominen jatkuu, nyt vaa'an kanssa tasaillaan ruumaan meneviä ja käsimatkatavaroita. Mitään ei ihme kumma tarvinnut heittää menemään. Oltiin kentällä tosi aikaisin, lento lähti vasta illalla. Syötiin ja neppailtiin netissä ja pelailtiin korttia. Ja odotettiin malttamattomana, että päästäisiin jo kotimatkalle :)

Illalla lento sitten viimein lähti. Reissun inhottavin lento tuli tästä. Turbulenssia oli jonkin verran, mutta ei onneksi mitään tosi kamalaa. Pelotti kyllä hiukan, kun kapteeni kuulutti kerran, että ollaan lentämässä läpi erittäin vaarallisen turbulenssin :O Lisäksi sain kammottavan ripulin, ja jouduin hyppelehtimään puoli matkaa taukoamatta vessassa :/ Olin aika romuna, mutta hei, huomena herään Suomesta ja pääsen kotiin :)