torstai 18. kesäkuuta 2015

Lappi Road Trip 21 - 27.7.2014

Nokialla iltamyöhällä telttoja, makuupusseja ja vaihtokalsareita pakkailee kaksi motoristia. Samaan aikaan Kärkölässä vielä yksi motoristi on samoissa puuhissa. Seuraavana päivänä ollaan sovittu tapaaminen Jämsään, mistä jatkamme kolmikkona kohti pohjoista. Tästä alkaa mun, Jarin ja iskän Lapin reissu! 

Day 1 
Reissupäiväkirjan mukaan tänään: AJETTIIN. Tavattiin iskä sovitusti puolen päivän maissa Jämsässä, mistä jatkettiin porukalla Jyväskylän kautta Äänekoskelle. Siellä syötiin ensimmäinen, tällä matkalla sittemmin legendaksikin muodostuva, ABC-lounas. Vatsat pullollaan jatkettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan kautta Kärsämäelle, missä pidettiin pyyhkeen oston mittainen breikki. Iskä oli moisen unohtanut pakata. Edelleen ajeltiin kohti pohjoista Pyhännän kautta Kestilään, missä käytiin hakemassa vähän grillattavaa illaksi. 

Eväät repussa suunnattiin Oulujärvelle Manamansalon leirintäalueelle. Leirintäalue on saaressa, joten päästiin kokemaan lossimatka tälläkin reissulla. Manamansalo on tosi kaunis paikka! Grillattiin eväät, pystytettiin leiri ja käytiin iltauinnilla. Ajeltiin tänään 514 km. 

Lossijonossa Manamansalossa. 
Auringonlasku Oulujärvellä. 

Day 2
Aamulla herättiin hiukan tokkuraisina, teltoissa nukkumiseen lienee vielä hiukan totuttelemista. Pistettiin leiri pakettiin ja lähdettiin aamupalalle. Koska ensimmäinen huoltoasema suvaitsi ilmestyä näköpiiriin vasta 50 kilometrin kuluttua, päätettiin syödä suoraa päätä lounas. Lasagnea maha täyteen, jotta jaksetaan ajaa Lappiin! Ja mehän jaksettiin. Ajeltiin koko päivä pieniä taukoja pitäen aina Pelloon asti, missä leiriydyttiin Tornionjoen varteen. 

Päivä oli tolkuttoman helteinen, ja ajokamoissa totisesti tuli kuuma! Kuultiin että lämpötilaksi oli mitattu parhaimmillaan +34, ei ihme että Gore-Tex-puvussa paahtui. Vielä illallakin oli niin kuuma, että pystyttiin saunomaan teltoissamme. Onneksi Tornionjoen raikas vesi virkisti oloa, ja uinnin jälkeen tarkeni hyvin nakertamaan nötköttileipiä ilta-auringossa. Tänään mittariin kertyi 410  km. 

Tornionjokilaaksossa maisemat kohdallaan, näitä mee tultiin täältä hakemaan!

Day 3
Nukuttiin leirintäalueella teltoissa, mutta käytiin kuitenkin Pellossa hotelliaamiaisella. Toimii aina. Sitten Ruotsiin!! Eli tietyömaille... Voi apua, Ruotsissa ei kyllä yhtään inhimillisellä tavalla osata hoitaa tietöitä. Rutkutettiin siis melkein koko päivä keskimäärin nopeudella 30 km/h hillittömässä helteessä. Tosi raskasta. Onneks nähtiin kuitenkin ekat porot :) 

Tänään ajokilsoja kertyi vain 260. Päätettiin kuitenkin leiriytyä Kiirunan jylhiin kaivoskaupunkimaisemiin. Kiirunassa on lisäksi tosi kiva leirintäalue uima-altaineen. Pystytettiin ensin teltat, ja lähdettiin sitten etsimään sapuskaa. Leirintäalueen ravintola oli kiinni, kuten myös kaikki ravintolat keskustassa. Lopulta löydettiin avoinna oleva pizzeria, mutta kun mentiin sisään, meille kerrottiin että itseasiassa sekin on kiinni. Työntekijät kuitenkin aistivat minun alkavan migreenini ja kaikkien kolmen epätoivon, ja lupasivat sittenkin vielä tehdä meille poropizzat. Huh, pelkäsin jo kohtaavani ehdan ruotsalaisen nälkäkuoleman! 

Kiirunaa ja leirintäaluetta. 

Safkan jälkeen palattiin leirintäalueelle aurinkoon köllöttelemään ja uiskentelemaan. Kun ruoka oli sopivasti laskenut, käytiin Jarin kanssa noutamassa GPS-jälki Kiirunasta. Iskä sanoi keskittyvänsä hiilijalanjälkeen ;) Lenkin jälkeen käytiin leirintäalueen ravintolassa illallisella, missä saatiin todella hyvää revittyä hirveä, noms! 

GPS-jälki Kiirunasta, check. 

Day 4
No nyt päästiin asiaan!! Heti Kiirunan jälkeen alkoi maisemat muuttua vuoristoisiksi ja ihan mielettömän kauniiksi! Tää päivä veti ihan sanattomaksi. Ehdottomasti reissun tähän asti paras päivä, ja yksi elämän parhaista päivistä. WAU! Aluksi mua jännitti vuoristoteiden ajaminen, mutta niihin tottui nopeasti. Jari johti joukkoja, iskä piti perää ja mä sain koko ajan ajella turvallisessa välissä keskiliininä. Oli jotenkin tosi uskomaton fiilis päästä niin mahtaviin maisemiin nimenomaan itse ajamalla, ei lentokoneella turistilauman kera! 

Paras prätkäjengi ja mahtavimmat maisemat!!

Aluksi ajeltiin Kiirunasta Narvikiin. Norjan rajalla mellakkavarusteisiin sonnustautuneet poliisit pysäyttivät meidät ja kyselivät matkan tarkoituksesta. Ihmeteltiin tätä hiukan. Myöhemmin kuultiin että poliisit valvoivat rajoja terroriuhan vuoksi. Alunperin oltiin kuviteltu, että leiriydytään Narvikissa, mutta koska ei saatu maisemista tarpeeksemme ja ajaminen maistui, päätettinkin vain syödä Narvikissa burgerit ja jatkaa matkaa Tromsøn. Burgereiden kera ostettiin cocikset, ihan vaan että päästiin valitsemaan itsellemme norjalaisnimet :D Jari valitsi Jørgenin, iskä Aslaugin ja minä Kjekkenin :D Matkan jatkuessa saatiin huomata että tunnelit ovat täällä tosi pitkiä! Ne ohuesti ahdisti mua. 

Patsastelua Narvikissa. 

Kun lähestyttiin Tromsøa, alkoi sataa, joten päätettiin perillä leirintäalueella ottaa telttojen sijaan mökki. Purettiin pyörät ja lähdettiin keskustaan etsimään ravintolaa. Tromsøssa ajaminen on kokemus sinänsä. Kaupunki on tosi kaunis, kahden puolen vuonoa, ja toiselle puolelle voi surauttaa pitkää siltaa pitkin. Niin, tai sitten vuonon voi myös alittaa, kuten me erehdyttiin tekemään :O Seurattiin opasteita keskustaan, ja päädyttiin jumalattoman pitkään maanalaiseen tunneliverkostoon. Tunneleissa todellakin oli lukuisia liikenneympyröitä joista kustakin jatkui tunneli joka suuntaan. Hyi mikä kokemus, en yhtään tykkää ajella kilometrikaupalla vuonon alla!! Takaisin maan pinnalle kuitenkin päästiin, ruokaakin saatiin, ja paluu leirintäalueelle suoritettiin vuono siltaa pitkin ylittäen :D Tänään matkaa taittui yhteensä 467 km. 

Oh gooodddd tää oli siisteintä ikinä!!!
Ajokalusto ja mökki Tromsøssa. 

Day 5
Oho, nukuttiin oikein sängyissä, oikein tyynyjen kanssa! Kyllä nyt on pirtsakka olo. Paitsi että mä olen räkätaudissa, siksi jäi GPS-jälkikin Tromsøsta saamatta, nyyh :( Pakko siis tulla uudelleen ;) Mutta nyt, tältä haavaa on aika lähteä takaisin kohti Suomea. Pakattiin siis mökissä mukavasti kuivuneet kamppeet kasaan ja käännettiin nokat kohti Kilpisjärveä. Eilen kun saavuttiin Tromsøn, oli harmaata ja sateista. Tänään aurinko paistoi täydeltä terältä ja maisema oli kuin uusi. WAU!! Tänään nähtiin koko reissun hienoimmat maisemat, ja oli pakko pysähtyä alkumatkasta vähän väliä kuvaamaan. Pari peräänajoakin meinasi sattua, kun tapiteltiin maisemia liikenteen sijaan. Onneksi ei kuitenkaan sattunut :) Eräällä pysähdyksellä jouduttiin taas poliisin juttusille. He etsivät miestä, joka oltiin itseasiassa juuri hetki sitten nähty alueella hampparoimassa. 

Tällaista tänään.  
Ei vois kauniimpaa olla!
Eikä voitas ilosempia olla :)

Ennen Suomen puolelle surauttamista poikettiin vielä Skibotnissa. Se oli tosi kaunis, mutta kuihtunut käpykylä. Sitten Kilpisjärvelle. Nähtiin Saana, mutta Norjasta tultaessa tuo näyttää aika mitättömältä. Sen juurelta sai kuitenkin tosi hyvää lounasta :) Lounaan jälkeen päästeltiinkin haipakkaasti Enontekiölle asti, mihin leiriydyttiin. Jossain Kilpisjärven ja Enontekiön välillä iskä hukkasi ajohanskansa. Harmitteli sitä kovasti, koska hanskoilla oli tunnearvoa. Leirintäalueella oli kiva nuotiopaikka puron rannalla. Siellä grillailtiin makkarat ja jälkiuunileivät. Sitten vetäydyttiinkin telttoihin, koska täällä on aivan hulluna hyttysiä, ja ne on ihan hulluja!! Tänään tärskäytettiin matkamittariin 353 km. 

Skibotn. 
Leiri pystyyn viimistä kertaa!
Nokimakkaraa ja jälkkärii, nom nom :)

Day 6
Yöllä oli hirvittävä ukkonen!! HUI! Mä en tietenkään saanut nukuttua. Vettäkin tuli totaalisen kaatamalla, mutta teltta piti kuin pitikin pintansa. Iskää ei paljon tuntunut ukkoset ja sateet haittaavan, viereisestä teltasta kuului koko yön tasainen kuorsaus. Aamusta hyttysiä oli niin paljon, ettei niitä pidätellyt mikään. Karkotteesta huolimatta ne tunkivat iholle, silmiin, korviin, kaikkialle! Niinpä päädyin helteestä huolimatta purkamaan leiriä täysissä ajovarusteissa, kypäräkin päässä ja visiiri kiinni :D Hiki tuli, mutta ainakin säästyin naaman turpoamiselta toisin kuin iskä. Sitä pisti hyttynen huuleen, minkä seurauksena puoli naamaa turposi tosi pahannäköiseksi, eikä se meinannut saada edes aamupalaa syötyä. Turvotus onneksi laski päivän mittaan. 

Tänään sitten takaisin kohti etelää. Paahdettiin menemään kovaa. Ensin kivoja mutkateitä, loppumatkasta enemmän suoraa. Tänään nähtiin paljon poroja. Ajossa niitä on vaan vaikea kuvata. Iskä hukkasi eilen ajohanskat, niin tietysti tänään piti sitten tulla sateinen ja viileämpi päivä. Paremman puutteessa iskä osti näppylähanskat, ja toden totta paahtoi näppylähanskoissa halki sateen koko matkan Enontekiöltä Pudasjärvelle, missä nukuttiin seuraava yö. Kaikkiaan siis taitettiin tänään 487 km. Iskä näppylähanskoissaan ja Jari ilman visiiriä, minkä peilipinta oli edellisenä iltana suttaantunut pilalle visiiripyyhkeellä. Pudasjärvellä päätettiin nukkua viimeinen yö kelohonkamökissä. Virhe. Mökki oli tolkuttoman kuuma, ja jouduin heräämään keskellä yötä tuulettamaan että sain taas hiukan nukuttua. 

Kelohonkamökki Pudasjärvellä. 

Day 7
Tänään kuumuus oli jälleen tukahduttavaa!! Kuumuuden kanssa ei enää tänään ollut mitään rajaa! Paitsi se kuuluisa ääriraja :D Kaikilla pysähdyspaikoilla ja huoltoasemilla oli vaan pakko pikimmiten riisua kaikki ajokamppeet, ja hilluttiinkin ympäriinsä sukkasiltaan, kalsareissa, milloin missäkin. Tänään ajettin tosi pitkä päivä, all the way back home. Viimeinen yhteinen tauko pidettiin Vaajakosken ABC:llä, missä piti tietenkin syödä vielä reissun vikat ABC-pastat :D Vaajakoskella erottiin, iskä jatkoi Mäntyharjuun, me Nokialle. Erotessa tirautettiin kaikki liikutuksen kyyneleet, niin hieno reissu tämä oli!! Minäkin olen matkustellut paljon, mutta kyllä tämä road trip kiilasi helposti munkin mittarilla ihan kärkikahinoihin! Kun kuulin reissun olleen iskälle niin hieno ja tärkeä kokemus, olin niin liikuttunut että pillitin itse kypäräni sisällä käytännössä koko matkan Vaajakoskelta kotiin. Tänään ajeltiin paljon, yhteensä 697 km. Kyllä kelpasi kotisauna, uima-allas ja oma tyyny tämän päivän päätteeksi :)

Taukoa maitolaiturilla. 
Here I go, reppu ja reissunainen :)
Vaajakoski <3

Yhteenvetoa reissusta
Matkaa kertyi yhteensä 3 188 km. Hyvin jaksoi kyykkypyörälläkin painaa :) Sää helli meitä vähän turhankin kovalla kädellä, hellettä piisasi yli tarpeen :D Parempi sekin silti kuin sade, vaikka lämpöhalvaus taisikin pari kertaa olla lähellä. Ajokalustona meillä oli mun Suzuki GSX-R 600 cc, Jarin Honda CB 1000R ja iskän Suzuki Intruder 1500 cc. Eli katetulla, nakulla ja customilla mentiin, sekalainen sakki :) Pyöristä ehdottomasti eniten ihastelua osakseen sai Intruder kromiputkineen. No se on hieno!! Huoltotoimet sujuivat kätevästi reissun päällä autokorjaajan ja autoinsinöörin toimesta, sillä välin mä hoitelin yleensä valokuvauspuolta :) Mielettömän hieno reissu, sanat ei vaan riitä kertomaan! Jari ja iskä <3 <3 

Mun matkaani oli tietenkin turvaamassa myös sisgon antama suojelusenkeli <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti