torstai 28. tammikuuta 2016

Lontoo 30.10 - 3.11.2015

Plääh, olen vältellyt tän tekstin kirjottamista, koska tuntuu että tää reissu meni niin sumussa ja huolestuneessa olotilassa, että ei ole mitään sanottavaa. Sitten muistin, että toissa kerralla Lontoossa olin mahataudissa (jonka olin kylläkin tuonut Suomesta mukanani), ja viime kerralla myrkytettynä vielä kamalammassa olotilassa. Joten eipä tämä reissu nyt ainakaan pahemmin mennyt :D Ja oikeesti ehdittiin tekemäänkin paljon, sanottavaa siis varmasti löytyy :) 

Tää oli siis mun viides kerta Lontoossa. Tällä kertaa huolenani oli vähän päälle puolessa matkassa oleva raskaus, joka oli pari viikkoa ennen reissua ryhtynyt aiheuttamaan hurjan paljon supistuksia. Muutenhan raskaana reissaamisessa ei ole mitään ongelmaa, nämä olivat tämänkin kersan seitsemäs ja kahdeksas lento jo :D Mutta jos raskaus ei etenekään normaalisti vaan tulee ylimääräistä huolta, olisi sitä niiiiin mielellään Suomessa, missä sekä äitien että vastasyntyneiden hoito on maailman huippua. Lontoo oli kuitenkin varattu jo keväällä ennen kuin raskaudesta oli tietoakaan. Painiskelin pitkään erilaisten ajatusten kanssa, lähtisinkö ollenkaan vai peruisinko koko jutun. Yhdessä miehen kanssa päätettiin kuitenkin, että lähden jos neuvolalääkäri siihen antaa luvan. Kävin siis vielä samalla viikolla tarkastuksessa ja lähtölupa irtosi. Matkaan siis!

Day 1 
Kahden kaverimme kanssa lähdimme porukalla matkaan. Tavattiin lentokentällä, vetäistiin napaan bugerit ja hypättiin Finskin kyytiin. Lentomatka oli naurettavan lyhyt :D Viime aikoina kun on tullut harrastettua lähinnä noita kaukomatkoja. Silti lento oli ihan riittävän pitkä, sillä olin kireänä kuin viulun kieli ja itku kurkussa koko matkan. En jännitä lentämistä yleensä, mutta nyt tuntui siltä, että pahinta on jos synnytys käynnistyy tai jotain muuta sattuu kesken lennon. Valitettavasti en saanut istua Jarin vieressä, joten ei ollut edes ketään rauhoittelemassa ja pitämässä kädestä. Perille kuitenkin päästiin onnellisesti :) 

Saavuttiin Heathrowlle aika myöhään, metroiltiin keskustaan ja etsittiin hotelli. Siellä sitten kävi heti ilmi, että vaikka oltiin varattu ja maksettu kaksi huonetta, vapaita huoneita löytyi vain yksi. Ja sekin vain kahdelle hengelle. Voihan peräseinä, ei taas!! Hetken asiaa selviteltyään respan setä sai kuitenkin toisen huoneen järjestymään hotellin kellarikerroksesta. Tätä huonetta ei selvästikään oltu suunniteltu vieraskäyttöön, mutta löytyipä sieltä kylppäri, sängyt ja jopa pyyhkeet. Toinen huone oli minimalistinen koppero, mistä löytyi kyllä sänky ja kylppäri, mutta ei pyyhkeitä. Hotelli oli kaikin puolin melkoinen murju, mutta tätä tämä Lontoossa on. On valittava sijainnin ja tason välillä. Me oltiin valittu sijainti. Läheltä keskustaa ei vaan saa mitään inhimillistä huonetta inhimilliseen hintaan. Ensin tuntui ihan epätoivoiselta koko paikka, mutta hei, kyllähän täällä taas muutaman yön viettää, on sitä pahemmissakin murjuissa yövytty. Ekana iltana tuli jopa lämmintä vettä, valitettavasti tämä ilottelu kuitenkin tyssäsi myöhemmin. 

Tääl me ny ollaa, puhelinkopis ;)

Day 2
Aamupala oli hotellin muuhun tasoon nähden hyvä. Ei se siis hyvä ollut, mutta sen pystyi kuitenkin syömään ;) Aamupalaksi oli croissantteja, joita syötiin kasat per naama :D Tarjolla oli vain kahvia, mutta teetäkin sai kunhan uskalsi käydä keittiöstä pyytämässä. Täydennettiin vielä aamupalaa lähi-Starbucksin juomilla, ja otettiin suunta London Eyelle. And once again: I FLEW THE EYE!! Mulle tämä oli jo kolmas pyörähdys kyseisessä hyrrässä, muut nauttivat kyydistä ekaa kertaa. Ennen lentoa käytiin myös katsomassa Lontoo-aiheinen 4D-pätkä, kuten asiaan ja lippujen hintaan kuuluu. Olihan se taas hienoa, se pyörähdys :) Tietysti katseltiin ja kuvattiin myös Big Ben ja oheisrakennukset. Ja syötiin lounasta italialaisessa ravintolassa. 

Maisemia London Eyesta. Kyä kelpaa :)

Lounaan jälkeen palattiin hotellille. Meiän huoneessa oli käynyt "siivooja". Se oli hiukan siirtänyt peittoa sängyllä, mutta ei sitten kuitenkaaan ollut pedannut petiä. Lisäksi kylppäriin oli jätetty puhdas lattiapyyhe, ja siinä kaikki. Oli siinäkin siivous! Miksi se ylipäätään edes kävi täällä, jos aikeena ei ollut kuitenkaan siivota?!! No sama sen väliä, melkoinen läppä tämä hotelli on joka tapauksessa. Muut lähtivät Hyde Parkiin puistokaljalle, mutta valitettavasti mä kaipasin supistusten takia lepoa ja jouduin jäämään yksin siihen haisevaan kamalaan luukkuun lueskelemaan :( Myöhemmin muut tulivat nappaamaan mut taas matkaan, ja lähdettiin Oxford Streetille. Katseltiin paikkoja, syötiin illallista ja pyörähdettiin muutamassa kaupassa. Kivaa, tässähän pääsee taas ihan Lontoo-tunnelmiin :) Kun palailtiin takaisin hotellin hoodeille, muut jatkoivat vielä yksille pubiin, minä jouduin taas menemään vankiselliini lukemaan :/ 

Iso Ben nökötti paikallaan, as always. 

Day 3
NFL-dayyyy!!! Eli tänään päästään itse asiaan, tämä oli matkamme pääasiallinen syy ja tarkoitus. Mennään siis katsomaan NFL:ää Wembleylle, kivaa :) Stadionille pääsee tosi näppärästi metrolla. Vaikka oltiin todella ajoissa liikenteessä, väkeä oli paikalla jo PALJON. Niinpä jouduttiin joustamaan suunnitelmista ja ottamaan ruokaa sieltä mistä sitä vielä oli mahdollista saada. Tällä kertaa se oli valitettavasti Mc Donald's. Silti, mäkkäri on aina parempi kuin ei ruokaa ollenkaan, se tulee reissun päällä muistaa!! 

Fanit valmiina matsiin :) On se Wembleykin vaan HUGE!!

Stadion oli huikeen suuri, ja itse peli tietty parasta mahdollista viihdettä!! Alan olla ihan koukussa tähän lajiin ;) Tänään Wembleyllä otteluna oli Detroit Lions - Kansas City Chiefs. Me oltiin tultu Chiefsiä kannattamaan, yksi meistä kun on intohimoinen fani, ja tämä reissu oli hänen synttärilahjansa. Punaset ja keltaset Chiefs-liput liehumaan siis :) Matsi oli mahtava, ja voittajinahan sieltä saatiin kotiin lähteä ;) Chiefs vei pelin lukemin 45 - 10. Mulla oli ajoittain keskittymisvaikeuksia ja kurja olla kun supisteli, mutta lopulta jäin kuitenkin tästäkin kokemuksesta plussan puolelle. Ehdottomasti reissun paras päivä, kannatti kyllä tulla!!

Hakkaa päälle Kansasin poika!!

Paluumatka ei soljunutkaan ihan yhtä sujuvasti kuin saapuminen. Nyt kun koko sakki halusi sinne metroon kerralla, jouduttiin odottelemaan ryysiksessä aika pitkään. Lopulta kun kotikulmille päästiin, mä olin taas kerran niin puhki, että kiskaisin iltapalaksi vaan Starbucks-leivän ja kaakaon ja painuin selliini lepäämään. Muut kävivät vielä illallisella. 

Day 4
Tänään on shoppailupäiväääääää :) :) Rakastan Lontoossa shoppailua!! Koska mun vointi on ollut kovin ailahtelevainen, jouduin kuitenkin heti tekemään päätöksen, etten voi kiertää kaikkia Oxford Streetin kauppoja vaikka haluaisinkin :( Siispä priorisoitiin Jarin kanssa, ja päätettiin käydä ensisijassa tärkeimmät puodit. Jarille löydettiin mielettömän hyviä farkkuja ja tietty Puman tennarit :D Myös meidän pieni, kovasti potkutteleva matkaseuralaisemme sai Lontoosta ensimmäiset Pumansa <3 Mun oli mahani kanssa vähän turha hirveesti sovitella. Ei se vielä mikään massiivinen ole, mutta nyt jo kuitenkin selvästi olemassa. Ja kun olin päättänyt, että en mitään raskausvaatteita ostele, vaan venytän vanhoja riepujani ja ostan sitten mieluummin raskauden jälkeen uutta. Sikamageet reenihousut mun oli tietty kuitenkin pakko ostaa, yks huppari ja Primarkilta tietysti niitä punnan ryysyjä kasa. Erityisesti suosin Primarkin trikoopaitoja. Ehdittiin parahiksi kävellä Oxford Street päästä päähän ja tsekata tärkeimmät kaupat, kun supistelut taas alkoivat. Siispä jouduttiin surauttamaan taas hotellille hiukan lepäämään. Tällä kertaa Jari tuli mun mukaan, eikä tuntunut siltä että olen vankilassa :) Kun muutkin sai shoppailut päätökseen, mentiin vielä porukalla illalliselle. Kaiken kaikkiaan tää päivä oli kyllä hyvä :)

Like father like daughter <3

Day 5
Tänään koittaa kotimatkan aika. Vitsit, Lontoossa ois voinut tehdä niiiiiiin paljon enemmän!!! Mutta näissä olosuhteissa olen suoritukseeni silti ihan tyytyväinen, parempaan en olisi tässä tilanteessa pystynyt. Ohuesti silti harmittaa, ja erityisen huolissani olen siitä, että olen latistanut pahemman kerran muidenkin matkafiilistä :( Etenkin Jarin, joka iltaisin joutui mun itkut huoneessa kuuntelemaan, kun olin niin kovin huolissani ja peloissani. Yritin kyllä olla valittamatta, ja urheasti menin yksikseni vankiselliini ja yllytin muita vielä jatkamaan iltaa vaikka itse jouduinkin lepäämään. Kaikki vannoivat, että en ole onnistunut reissua pilaamaan, mutta mitäs muutakaan ne mulle olisivat voineet sanoa? ;) Toivon silti, että päästään samalla porukalla reissuun vielä uudestaan, niin että mäkin pysyn vauhdissa mukana ja voin olla oma itseni. Niin ja se musikaali Lontoossa, mistä olen Jarille tuhannet kerrat vouhottanut, jäi nyt myös näkemättä :( Voihan nyyh!! Mutta sehän tarkoittaa vain yhtä asiaa: pakko palata ;) 

Joka tapauksessa tänä aamuna pakkailtiin laukut, otettiin ne mukaan ja suunnattiin Buckingham Palacelle. Tarkoitus oli katsoa vahdinvaihto, ja suunnata sen jälkeen lentokentälle. Aiemmin en olekaan onnistunut vahdinvaihtoa näkemään, joten sainpas yhden ihan uuden Lontoo-kokemuksen tältä reissulta minäkin :) Melkoinen pelleshowhan tuo koko krumeluuri on :D :D En voi käsittää että jossain nykyaikana vielä harrastetaan jotain noin älytöntä :'D Mutta paljon oli sakkia katsomassa ja kovin olivat virkaintoisen oloisia vahdit ja soittokunnat. 

Karvapäät pelleseremoniassa...

Ennen kentälle surauttamista tehtiin vielä viimeiset ostokset. Mä lautapelifriikkinä ostin huojuvan tornin, jossa palaset ovat luita ja tornin päällä komeilee pääkallo. Sopii hyvin matkamuistoksi, sillä tänä vuonna vietettiin tosiaan halloween täällä Lontoossa. Kentällä turvatarkastuksessa multa alettiin penäämään että mitä mulla oikein on hupparin alla. Yritin siinä änkyttää, että olen raskaana. Vastaus ei miellyttänyt virkailijaa, ja hän jatkoi penäämistään. Kaivoin passin taskusta, näytin että muuta ei nyt vaan ole ja painelin porteista. Päästiinhän siitä sitten onneksi. Ihan hevillä en olisi vauvaa ruvennut siihen hihnalle meinaan kaivamaan :'D Kentällä syötiin ja törsättiin viimeiset punnat. Olin selviytynyt tästäkin matkasta niin hyvin, että sain 30 pounds special awardin <3 Se oli tällä kertaa Escadan tuoksu, ihanaa :) 

Paluulennolla supisteli taas jonkin verran, ja olin jälleen ihan paskanjäykkänä koko matkan. Nähtiin lennon aikana revontulia, se oli kyllä kiva bonus :) Vaikka toisaalta oli haikea fiilis jättää Lontoo kun niin paljon oli vielä tekemättä ja näkemättä, olin kuitenkin äärimmäisen helpottunut, kun koneen renkaat koskettivat Helsinki-Vantaan kiitorataa. Home sweet home!! Tässä tilanteessa mä nyt vaan mieluiten olen Suomessa. Päästiin siis kaikki takas kotiin yhtenä kappaleena, voidaan olla iloisia :) Vaikka jännitin ja pelkäsin itseni melkein hengiltä ennen matkaa ja sen aikana, kaikki meni kuitenkin hienosti, ja meillä oli lopulta varsin onnistunut ja hyvä reissu :) Lontooseen palataan silti vielä, sinne pitää aina palata ;) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti